Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

KAISU 2 ohjaa jo työkoneita, maataloutta ja liikennettä

11.04.2022 11.00

kaisu1.jpg

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma eli KAISU 2 oli talvella ympäristöministeriön lausuntokierroksella. Lausuntopyyntöön vastasi myös Teknisen Kaupan liitto, johon kuuluu noin 400 vastuullisesti toimivaa yritystä Suomessa.

– Lausunnossamme korostuivat liikenne, maatalous, asumismukavuus ja sen kustannukset, jätteiden käsittely sekä kiertotalous. Sisällytimme lausuntoomme myös työkoneet, jotka ovat pysähtymättä mukana pyörittämässä yhteiskuntaamme, kertoo Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro.

Työkoneet keskeisenä osana ilmastosuunnitelmaa

Työkoneiden osuus taakanjakosektorin päästöistä on nykyisten laskelmien mukaan jopa kahdeksan prosenttia. Uutta tietoa työkoneiden todellisista päästöistä ja niiden vähentämiskeinoista hankitaan parhaillaan monilla eri sektoreilla. Teknisen Kaupan Liitto otti pitkän ja arvokkaan ensimmäisen askeleen tätä kohti sitoutumalla Työkonealan green deal -sopimukseen yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

– Konkreettinen tapa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin ovat Työkonealan green deal -sopimuksen verkkokoulutuspaketit,jotka ovat kaikille avoimia ja veloituksettomia. Verkkokoulutuksen myötä kukin voi aprikoida, miten omalla toiminnallaan voi vähentää työkoneiden päästöjä, suunnitella uusien vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa, tai toimia vähäpäästöisesti, kun varsinaista vähäpäästöistä työkonetta ei ole käytössä, Ala-Hiiro vinkkaa.

Työkonealan green dealin kantavana ajatuksena on oikean koneen käyttäminen oikeassa paikassa huomioiden Suomen pitkät välimatkat ja neljä vuodenaikaa. Työkonealan päästöjen vähentämisessä on mukana lukuisia eri yhteistyötahoja kuten viranomaisia, oppilaitoksia, järjestöjä, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja ja kuntia sekä lukuisia alalla toimivia yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä.

Ala-Hiiro kertoo, että Suomessa työkoneet on käytetty perinteisesti kustannustehokkaasti elinkaarensa loppuun käyttäen ammattimaista korjaamista, tehdaskunnostamista ja jopa uudelleen rakentamista.

– Suomen ensimmäinen torninosturi on edelleen pystyssä, vaikka se valmistettiin jo vuonna 1935 Saksassa. Saksasta  se ostettiin Suomeen käytettynä vuonna 1953. Työkoneiden korjaaminen ja vuokraaminen ovat kierto- ja jakamistalouden keskeisessä ytimessä, Ala-Hiiro kertoo.

Osaajapula vaivaa työkonealaa

Teknisen Kaupan Liitto haluaa olla mukana lisäämässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia työkoneosaamiseen ja työkoneiden korjaamiseen liittyen. Työkoneasentajan ammatillinen osaaminen vaatii yhä enemmän tietoa paitsi työkoneista, niin raudasta, rasvasta, sähköstä, ohjelmistoista, mekaniikasta, hydrauliikasta, pneumatiikasta ja kalibroinnista.

– Työkonekorjaamisen osaamista voi käyttää tehokkaasti myös nykyisten työkoneiden käyttövoimien vaihtamiseen ja muutoksiin. Ennen kaikkea haluamme olla mukana torjumassa osaajapulaa.

Vähäpäästöinen rakennustyömaa vaatii panostusta monella saralla

Vähäpäästöisen rakennustyömaan päästäjä voidaan vähentää hyvän sääsuojauksen, rakennusaikaisen lämmittämisen, valaistuksen sekä työmaalla liikkumisen suunnittelulla. Samalla, kun työmaan päästöihin kiinnitetään huomiota, vähennetään muita lähiympäristön haittoja kuten melua, pölyä ja valoa. Myös liikkuminen työmaalle ja työmaalta on oleellinen kohde päästöjen vähentämiselle. Digitaaliset ratkaisut auttavat työvaiheiden ja toimenpiteiden suunnittelussa, kun ihmisiä, tavaroita, koneita ja laitteita kuljetetaan paikasta toiseen.

Uusien koneiden käyttöönotto vaatii töiden uudelleen suunnittelua etenkin uusien käyttövoimien yleistyessä. Tankkausjärjestelmät ja latausinfra tulee huomioida jo työmaan aloitusvaiheessa, sillä käyttövoimaa tarvitaan heti.

Perinteisen dieselin, bensiinin tai polttoöljyn kyky varastoida paljon energiaa pieneen tilaan ilman merkittävää lisäpainoa on merkittävä ominaisuus. Polttoaineiden kehitystyössä vähäpäästöisyydessä on edetty vauhdilla, ja päästöjen vähennykset ovat jo merkittäviä.

– Tosin polttoaineen kustannuksissa porkkana olisi keppiä tehokkaampi samoin kuin työkoneiden hybridiversioissa, uusissa käyttövoimissa tai työkoneiden monimoottoriratkaisuissa. Ympäristöystävällinen sähkö on myös käyttövoimana merkittävä työkoneiden päästöjen vähentämisen edistäjä, Ala-Hiiro sanoo.

Maatalous energiaomavaraiseksi ja koneet vähäpäästöisiksi

Maatalouden päästöihin voidaan vaikuttaa vähäpäästöisten maatalouskoneiden, biopohjaisten polttoaineiden ja uusien käyttövoimien sekä lisääntyvän digitalisaation kautta. Maatalouskoneiden kustannustehokas käyttö edistää vähäpäästöisyyttä. Maatalouden osittaiseen energiaomavaraisuuteen voidaan päästä investoimalla paikalliseen aurinko-, tuuli- ja biokaasupohjaiseen energiatuotantoon päästöjen vähentämiseksi. Biopohjaisilla polttoaineilla ja hydrauliikkaöljyillä olisi tuettuna merkittävä vaikutus.

– Uudet viljelymuodot ja viljelymuotojen yhdistelmät onnistuvat nykyaikaisten työkoneiden avulla. Digitaalisten ratkaisujen kautta ajomäärät vähenevät ja työtoiminnot tehostuvat, Ala-Hiiro toteaa.

Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat haasteelliset

Suomen päästövähennystavoite liikenteen taakanjakosektoreille on haastava, sillä liikenteen osuus päästöistä on lähes 40 prosenttia. Suomen pitkät välimatkat ja eri vuodenaikojen haastavat olosuhteet vaikuttavat päästöihin oleellisesti. Logistiikka- ja liikennealan päästövähennyskeinoja ovat autokannan nopeampi uudistuminen, logistiikan tehostuminen ja digitalisaatio, uusien käyttövoimien ja niitä yhdistävien monimoottoritratkaisujen kehitystyö sekä vähäpäästöisemmän polttoaineen jakeluvelvoitteen nosto.

– Teknisen Kaupan Liitto kannattaa suunnitelmia jakeluvelvoitteen nostosta, mutta samaan aikaan ilmastosuunnitelmassa tulisi huomioida se, miten kansallisesta jakeluvelvoitteesta aiheutuvia kilpailukykyvaikutuksia seurataan logistiikkamarkkinassa. Kuljetusten tukeminen kalustoinvestointien ja polttoaine- ja ajoneuvoverotuksen kautta nopeuttaa päästöjen vähentymistä vaarantamatta huoltovarmuutta.

Henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen sekä muiden liikennevälineiden uudistumista on tärkeää tukea käyttämällä veroetuja, hankintatukia ja romutuspalkkioita, mutta tuen piiriin pitäisi saada myös vähäpäästöiset moottoripyörät ja muut kevyet liikennevälineet. Uusien käyttövoimien käyttöä tulee tehostaa tankkaus- ja latausinfraa laajentamalla.

– Nopeimmin päästöjä vähennetään konkreettisin positiivisin kannustein. Raskaan liikenteen ja työkonekäytön ammattikäyttöön tarkoitetut polttoainekustannukset tulisi jatkossa olla alemmalla tasolla kuin henkilöautoliikenteessä, jotta Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky ei heikkene. Ammattikäyttöön tarkoitetun polttoaineen alempi verotus olisi tässä tärkeässä roolissa.

26.04.2024 21.00KATSO TÄSTÄ 26.4. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
23.04.2024 9.00Kompakti etäisyysanturi jopa 60 metrin mittausetäisyydellä
21.04.2024 11.00Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
19.04.2024 21.00KATSO TÄSTÄ MAAMESS 2024 -LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
17.04.2024 11.00Bosch Rexrothin liikevaihto kasvuun vuonna 2023 ? haasteita vuonna 2024
15.04.2024 8.00Merkittävä virstanpylväs automaatioliiketoiminnassa: Valmet lanseeraa uuden sukupolven hajautetun Valmet DNAe -ohjausjärjestelmän
12.04.2024 23.00KATSO TÄSTÄ MANSEN MÖRINÄT LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
09.04.2024 14.00HydSupply hakee osaajia palvelukseensa - katso tästä lisätietoja...
08.04.2024 11.00Sami Jerkku Marine Diesel Finland Oy:n toimitusjohtajaksi
05.04.2024 21.00KATSO TÄSTÄ 5.4. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset

Siirry arkistoon »