Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Teknologiateollisuuden Tiekartta 2050 valmistui

09.06.2020 8:23

teknologiateollisuus.png

Teknologiateollisuus on saanut valmiiksi tiekartan, joka kuvaa toimialan muutospolun vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Alan yritykset pystyvät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä erittäin merkittävästi ja tarjoamaan samalla Suomelle lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta. Tiekartta toteuttaa osaltaan tavoitteita hiilineutraalista Suomesta 2035 ja EU:sta vuoteen 2050 mennessä.  

Teknologiateollisuus ry:n teettämän tiekartan nopeutetun teknologisen kehityksen mallissa toimialan omat päästöt laskevat 38 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afryn laatima tiekartta tukee hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä sekä EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta ennen vuotta 2050. Se on osa koko Suomen elinkeinoelämän yhdessä laatimaa kokonaisuutta poluksi kohti vähähiilisyyttä.

”Toimialamme päästövähennyskeinoista monet perustuvat prosessien ja koneiden sähköistämiseen, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, kiertotalouteen sekä digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti on sen suuri kädenjälki. Jos tuemme vihreää elvytystä oikealla tavalla, meillä on valtava vientipotentiaali, jolla saamme työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen”, sanoo johtaja Helena Soimakallio.

Teknologiateollisuuden nykyisten, päästöjä ja energiankulutusta vähentävien vientituotteiden ja -palveluiden eli kädenjäljen arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa (MtCO2e/v). Se vastaa jo nyt nelinkertaisesti teknologiateollisuuden omia CO2-päästöjä Suomessa. Tiekartassa on arvioitu kädenjälki myös kehitteillä oleville uusille ratkaisuille. Niiden avulla kädenjälkeä voidaan kasvattaa lisää yli 50 MtCO2e/v.

”Vähähiilisyyden ja kädenjäljen tarjoaman merkittävän liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen vaatii panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Osa alan tuottamista avainteknologioista toimii verkoston kautta mahdollistajana useille muille vähähiiliratkaisuille, ja siksi niihin panostaminen monistaa sekä ilmastolle että liiketoiminnalle syntyviä hyötyjä”, Soimakallio kuvailee.

Viennin vuosittainen kasvumahdollisuus yli 30 miljardia euroa

Vähähiiliratkaisujen globaali kysyntä nousee kansainvälisten arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia jo tehtyjen ilmastositoumusten toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi Suomen vuotuiselle viennille yli 3 miljardin euron kasvua.

Tämän lisäksi lukuisat tahot sekä kansainvälisesti että kotimaassa ovat nostaneet vihreää elvytystä merkittäväksi keinoksi koronakriisin jälkihoidossa. Elvytystoimien myötä vähähiiliratkaisujen kysyntä kasvaa jopa kaksinkertaiseksi, mikä nostaisi Suomen vuotuisen vientipotentiaalin yli 30 miljardiin euroon.

Jotta ilmastotavoite toteutuu tiekartan avulla, tarvitaan useita sitoumuksia:

1. Kansainväliset markkinat ja reilut pelisäännöt, jotka tukevat vähähiilisten tuotteiden ratkaisujen kysyntää.

2. Vakaa toimintaympäristö, joka edistää teollisia investointeja.

  • Teollisuuspolitiikan tukena on pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka, jossa on asetettu kunniahimoiset tavoitteet vuosille 2040 ja 2050.
  • Kehitetään yhden luukun digitaalinen investointilupa, jonka viranomaiskäsittelyn enimmäiskesto on yksi vuosi.

3. Älykäs energiajärjestelmä, jossa on riittävästi saatavilla päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan edullista sähköä.

  • Sähkövero täytyy alentaa EU:n sallimaan minimiin koko teollisuudessa kaivosteollisuus mukaan lukien. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia tulee jatkaa ainakin vuoteen 2030 saakka.
  • Sähkön kantaverkkokapasiteettia on vahvistettava mahdollistamaan kasvava ja edelleen toimiva sähkömarkkina.
  • Kansallinen vetystrategia ja tiekartta sen toteuttamiseksi on laadittava viipymättä.

4. Aktiivinen TKI-toiminta, joka vauhdittaa vähähiiliteknologioiden kehittämistä.

  • Suurin tarve on uudenlaisten materiaalien ja tuotantoprosessien kehittämiselle sekä energiatehokkaille tietotekniikkaratkaisuille.
  • TKI-panostukset tulee nostaa 4 prosenttiin BKT:sta ja kohdentaa vähähiiliratkaisujen kehittämiseen.
  • Uusien vähähiiliteknologioiden kaupallistamiseksi tarvitaan suuren mittakaavan pilotointi- ja demonstraatiohankkeita sekä julkisia hankintoja, joiden kautta niille synnytetään tarvittavia pilottikohteita.

Tiekartan kaikkien skenaarioiden yhteinen oletus on, että Suomessa luotetaan myös tulevaisuudessa teollisuuden tuomaan hyvinvointiin ja tuetaan sitä oikealla tavalla.

”Teknologiateollisuus pystyy toteuttamaan Suomen tavoitteet ja on valmis tekemään jätti-investointeja, koska se näkee vihreän elvytyksen hyödyt niin globaalin ilmaston kuin liiketoiminnan kannalta. Tähän se tarvitsee kauaskantoisen, ennustettavan ja luotettavan toimintaympäristön sekä kansallisessa että EU-tason politiikassa”, Soimakallio sanoo.

21.09.2020 13:45Kemppi lanseeraa markkinoille uuden moniprosessihitsausjärjestelmän teolliseen teräksen hitsaukseen
21.09.2020 9:35Suomen kauppalaivastossa yli 1 200 alusta
18.09.2020 23:22KATSO TÄSTÄ 25. JUHLA LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
16.09.2020 9:00LÄHDE MUKAAN JUONNOLLA TAI MAINOSFILMILLÄ! Ammattilehden Hyviä uutisia! 25-juhlalähetys tulossa nyt perjantaina
15.09.2020 10:00Cargotecin vuoden 2020 kolmas neljännes ennakoitua parempi
14.09.2020 11:00MacGregorille 13 miljoonan euron tilaukset Aasiasta ja Skandinaviasta
14.09.2020 9:12Baltic Tank ruotsalaisomistukseen
13.09.2020 11:11Liikematkailun sujuvuus elintärkeää Suomelle
11.09.2020 23:33KATSO TÄSTÄ 11.9. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
11.09.2020 11:00Valmet vahvistaa liiketoimintaansa ostamalla paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja PMP Groupin

Siirry arkistoon »