Teollisuuden energiankäyttö kasvoi vajaalla prosentilla vuonna 2016

Teollisuuden energiankäyttö kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 vajaalla prosentilla. Teollisuus kulutti energiaa 507 petajoulea (PJ), mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkön kokonaiskäyttö kasvoi 0,7 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuustuotannon vuodesta 2012 jatkunut lasku kääntyi viime vuonna kasvuksi, mikä näkyi myös teollisuuden kuluttaman energian kasvuna. Energiankäyttö ei kuitenkaan kasvanut samassa tahdissa teollisuuden tuotannon kanssa, sillä energiaintensiivisistä toimialoista kemianteollisuuden tuotanto väheni edellisvuodesta, jolloin myös toimialan energiankulutus jatkoi laskuaan. Koko teollisuuden energiankulutus jäi kasvusta huolimatta kuitenkin vielä kauas huippuvuoden 2007 tasosta. Tällä vuosikymmenellä teollisuus on kuluttanut energiaa vuotta 2016 vähemmän vain edellisvuonna.

Puupolttoaineet olivat edelleen teollisuuden merkittävin energialähde 37 prosentin osuudellaan. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi lähes kolme prosenttia. Öljytuotteet olivat edellisvuotiseen tapaan toiseksi tärkein energialähde. Öljytuotteiden kulutus kuitenkin väheni kymmenisen prosenttia. Myös maakaasun kulutus jatkoi laskuaan pudoten yli 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Sen sijaan hiilen kulutus oli vastaavan suuruisessa kasvussa. Hiilen kulutuksen kasvu johtuu kivihiilen käytön laajenemisesta uuteen käyttökohteeseen prosessiteollisuudessa.

Polttoaineiden käytössä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutukset jatkoivat laskuaan. Viime vuonna kaikkien polttoaineiden kulutus oli edelleen lähes 20 prosenttia alempana kuin vuonna 2007, ennen finanssikriisiä. Puupolttoaineiden kulutus on kuitenkin säilynyt lähes samalla tasolla. Kulutuksen laskiessa kulutuksen rakenne on siirtynyt fossiilisista polttoaineista ja turpeesta kohti uusiutuvia energialähteitä.

Vaikka polttoaineiden käyttöön vaikuttavat monet seikat, kuten eri polttoaineiden suhteelliset hinnat, näyttäisi muutos kulutuksen rakenteessa kuitenkin pysyvältä trendiltä. Turpeen kulutus on lähes puolittunut, maakaasun kulutus puolittunut ja öljyäkin kulutetaan lähes kolmannes vähemmän kuin vuonna 2007. Huolimatta hiilen käytön lisääntymisestä vuonna 2016, sen kulutus oli kuitenkin parikymmentä prosenttia alempana kuin vuonna 2007.

Sähkön kokonaiskäyttö kasvoi samaa tahtia muun energiankulutuksen kanssa, eli 0,7 %. Kokonaiskäyttö kuvaa teollisuuden käyttämää sähköä yhteensä. Sen sijaan sähkön nettohankinta eli netto-ostot kasvoivat 2,8 %. Nettohankinnalla tarkoitetaan sähkön käyttäjän ostojen ja myyntien erotusta. Vain harvoilla toimijoilla on omaa sähkön tuotantoa ja siten myyntiä tai luovuttamista. Suurilla käyttäjillä voi olla todella paljon sähkön käyttöä (kokonaiskäyttö), mutta silti nettohankinnat voivat olla negatiiviset, mikäli sähköä jää omasta käytöstä markkinoille myytäväksi. Laskettaessa teollisuuden energiakäyttöä sähkö lasketaan mukaan netto-ostoina. Sähköä itse tuottavien käyttäjien energiankäyttö ei kuitenkaan jää tilastoimatta, vaan se näkyy sähkön tuotannossa käytettyinä polttoaineina. Tämän käsitteellisen eron vuoksi sähkön käyttömäärät poikkeavat toisistaan esimerkiksi liitetaulukoissa 1 ja 3.

Teollisuuden lämmön kulutus kasvoi edellisvuodesta 5 prosenttia. Kaukolämmön kulutusta lisäsi edellisvuotta viileämpi sää ja teollisuusprosesseissa käytetyn höyryn määrä kasvoi tuotannon kasvusta johtuen.

Teollisuuden energiankäytön toimialoittainen rakenne on säilynyt lähes ennallaan. Metsäteollisuus kuluttaa edelleen lähes puolet käytetystä energiasta, vastaten yhdessä kemianteollisuuden ja metallien jalostuksen kanssa 80 prosentista kaikesta teollisuuden energiankulutuksesta. Metsäteollisuus on paitsi suuri energian kuluttaja, se on myös merkittävä energian tuottaja. Metsäteollisuus tuottaakin suurimman osan käyttämästään sähköstä ja lämmöstä omilla polttoaineillaan. Nämä tuotannon sivuvirroista saatavat uusiutuvat polttoaineet muodostavat merkittävän osan Suomen uusiutuvien polttoaineiden käytöstä.

Alueellisesti tarkasteltuna teollisuuden energiankulutus oli suurinta Etelä-Karjalassa, kun vuotta aiemmin eniten energiaa kului Uudellamaalla. Sähkön kokonaiskäytössä Lappi oli selkeästi suurin sähkönkäyttäjä, kuten vuotta aiemminkin. Energiankulutuksessa alueellinen jakauma noudattaa raskaan, energiaintensiivisen teollisuuden sijoittumista maantieteellisesti.

Lähde: Teollisuuden energiankäyttö, Tilastokeskus