Robotiikan käyttöönotolla on huimia mahdollisuuksia pienissäkin yrityksissä

Huittisissa asuva Mikko Lehtonen on markkinoinnin asiantuntijatehtävissä pitkään työskennellyt kauppatieteiden maisteri. SAMKissa hän on toiminut opettajana ja ollut mukana useissa projekteissa

SAMKin HLS-robo hankkeessa autetaan yrityksiä uusimpien teknologioiden, automatisoinnin, konenäön ja energiatehokkuuden –ratkaisuissa. Mukana kolmen kunnan yhteisessä hankkeessa on vahvasti ammattikorkeakoulun Robotiikka Akatemia sekä opiskelijat, jotka pääsevät oikeiden projektien pariin.

Huittisten, Loimaan ja Sastamalan yrityksien ja elinkeinotoimien aloitteesta alkuun singahtanut Satakunnan ammattikorkeakoulun HLS-robo hanke etsii yrityksille kilpailukykyratkaisuja robotiikasta ja prosessien automatisoinnista. Samalla rakennetaan alueelle teollisuusyritysten verkostoa yhteistyön tiivistämiseksi ja uusien innovaatioiden mahdollistamiseksi.

– SAMKissa teimme alkuun esiselvityksen siitä, millaisia tarpeita alueen yrityksillä on. Selvitykseen haastateltiin noin 20 yritysten edustajaa eri aloilta. Mukaan saatiin hyvin monipuolinen joukko erilaisia osaajia, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Mikko Lehtonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Selvityksen pohjalta haettiin EU:n maaseuturahastosta hanketta, jossa kolmen kunnan lisäksi yhteistyötä tehdään vahvasti myös yrittäjäyhdistysten ja Loimaan kauppakamarin kanssa.

– Nämä kolme isoa seutukaupunkia ovat jääneet vähän sivuun. Haasteena yrityksillä on erityisesti osaajien löytäminen. Pitäisi saada hyviä tyyppejä, jotka sitoutuvat myös paikkakuntaan. Lisäapua tarvittaisiin koko ajan. Hankkeella koitamme etsiä ratkaisuja tähänkin.

Asiantuntijat ja opiskelijat jalkautuvat yrityksiin

Valtioneuvoston syksyllä 2018 julkaiseman Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -selvityksen mukaan robotiikan hyöty ilmenee kahta kautta: kustannusten säästöinä ja kilpailukyvyn kasvuna.

Hankkeessa jalkaudutaan suoraan yrityksiin etsimään kullekin sopivia ratkaisuja. Teknologiakävelyillä tehdään yhdessä yrityksen väen kanssa kartoitus, millaisissa asioissa robotiikkaa voitaisiin hyödyntää, ja miten automatisoinnin kautta voitaisiin lisätä tehokkuutta tuotannossa. Mukana kartoituksia tekemässä ovat myös SAMKin insinööriopiskelijat.

– Tässä on hienoa, että opiskelijat pääsevät tekemään oikeaa kehittämistyötä oikeisiin yrityksiin. He saavat kontaktia työelämään, pääsevät luomaan verkostoja ja osaaminen kasvaa. Työllistymismahdollisuudetkin paranevat, Lehtonen sanoo.

Robotiikan suhteen pääasiantuntijana hankkeessa on Timo Kerminen, jolla laajat verkostot ja vahva osaaminen. Hän toimii myös SAMKin omassa, pari vuotta toimineessa Robotiikka Akatemiassa.

– Tarjoamme yrittäjille ja henkilöstölle myös mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ratkaisuihin Robotiikka Akatemian labrassa Porissa. Myös muualle pyritään tekemään opintoretkiä ja vierailuja.

Yrittjäjiä opintoretkellä robotiikan laboratoriossa SAMK:n kampuksella.

Teknologiakävelyjen ohella hankkeessa toteutetaan energiakävelyitä, joiden tavoitteena on löytää yrityksille konkreettisia säästöjä energiatehokkuutta parantamalla. Opiskelijat osallistuvat myös energiatehokkuussuunnitelmien laadintaan. Yritykset voivat osallistua molempiin osioihin ja hyödyntää sekä teknologia- että energiakävelytyöpaketteja.

-    Hyvät tulokset saatetaan myös kaikkien tietoon. Kun osaamistaso yrityksissä, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa karttuu, kaikki voittavat. Yritysten kilpailukyky kasvaa sekä opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat, Lehtonen korostaa.

Robotit voivat tuoda lisää työpaikkoja

Lehtonen sanoo, että monissa yrityksissä osataan jo hyödyntää monipuolisesti teknologisia ratkaisuja, mutta osalle asiat ovat selvästi vieraampia.

– Hanke on otettu hyvin vastaan. 15 yritystä on tullut kumppaniksemme tähän mennessä, ensimmäiset caset saadaan pian maaliin.

Konenäkö on Lehtosen mukaan yksi alihyödynnetty mahdollisuus. Sitä voisivat erilaiset yritykset hyödyntää etenkin laaduntarkkailussa, mikä monessa paikassa hoidetaan nyt ihmisvoimin.

– Konenäön avulla voidaan parantaa laatua, nopeutta ja tehokuutta. Näin arvokasta henkilöresurssia voidaan siirtää parempiin hommiin. Tämä on tärkeää etenkin työvoimapulasta kärsivissä yrityksistä.

Lehtonen sanoo, että moni ei osaa ajatella, että asia voisi koskettaa omaa yritystä.

– Moni ajattelee, että kyse on aina kalliista hankinnoista, mutta hinnat ovat tulleet roimasti alaspäin. Pienilläkin yrityksillä on jo mahdollisuuksia investointeihin.

Viimeiset pari vuosikymmentä on pelätty robottien vievät työpaikat. Vasta hiljan on alettu nähdä, että asiat voivat myös mennä toisinpäin. Tätä käsiteltiin myös Valtioneuvoston selvityksessä.

–Vallalla on monesti ajatus, että robottien tullessa työpaikat lähtevät. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn kasvun myötä työpaikkoja jopa tulee lisää, Lehtonen sanoo.

Kokeilun kynnys matalammaksi

Mikko Lehtonen korostaa, että seutukaupungeissa kuten Huittinen, Loimaa ja Sastamala, on valtavasti osaamista ja potentiaalia vientiin. Kasvuhaaveissa kannattaa ehdottomasti huomioida nyky- ja tulevaisuuden teknologian mahdollisuudet.

– Meillä on vaikutusalueellamme metalliteollisuutta ja siihen liittyvää erikoisosaamista hirveästi. Yrittäjät ovat erittäin kiireisiä ja kehittäminen sekä koulutus jäävät usein taka-alalle.

Hankkeen verkostossa on monipuolisesti erilaisia osaajia ja toimijoita. Ydinosaamisen lisäksi vertaistukea saa muun muassa kansainvälistymiseen. Yrityksemme ja heidän tuotteensa sekä palvelunsa ovat mukana mm. valtavissa kansallisissa ja kansainvälisissä rakennusprojekteissa; mm. Lähi-idän megarakennusprojektit, Helsingin kauppakeskukset/-lentokenttä. Seutukaupunkien yritykset tuottavat kriittisiä ratkaisuja maailman logistiikkaketjuihin, esim. nopeimpiin luotijuniin, meriteollisuuteen jne. Robotiikka- ja automaatio-osaaminen on alueella erittäin korkealla tasolla. Yrityksemme ovat mukana kestävän kehityksen teknologisissa ratkaisuissa.

Lehtonen kehottaa yrityksiä hyppäämään rohkeasti mukaan ja hyödyntämään hankkeen tarjoamat mahdollisuudet.

HLS Robo -hanke 

Hankkeen tavoitteena on parantaa Huittisten, Loimaan ja Sastamalan alueiden teollisuusyritysten osaamista erityisesti automatisaation ja robotiikan, digitalisaation, konenäön sekä energiatehokkuuden saroilla.

Toteuttaja/hallinnoija: Satakunnan ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö: Mikko Lehtonen
Hankeaika: 5/2019–12/2020

Rahoittaja: Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta 

Lue lisää: https://www.samk.fi/robotiikka-akatemia/ 

Juttu on osa ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoittamien kehittämishankkeiden projektipäälliköiden haastattelusarjaa. Tekstin on kirjoittanut Mimmi Virtanen.
Haastattelu on tehty vuoden 2019 puolella.