Miten houkutella lisää tyttöjä ja naisia teknisille aloille? Tähän kysymykseen hakivat vastauksia Teknisen Kaupan Liitto ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry STK ja Energiateollisuus ry yhdessä Uudenmaan opinto-ohjaajat ry:n, tutkimuspäällikkö Susanna Bairohin ja yrityspuolta edustaneen Sonepar Suomi Oy:n Kaisa Mustalan kanssa.

Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli lisätä yhteistä ymmärrystä ja ideoida uusia keinoja, joilla teknisten alojen houkuttelevuutta voisi lisätä erityisesti tyttöjen osalta.

Nykytilannetta avasi esimerkillään työelämäasiantuntija Henna Hirvonen Energiateollisuus ry:stä: 

– Naisten osuus energia-alan työpaikoilla on tällä hetkellä vain 25 %. Osuudet vaihtelevat eri henkilöstöryhmissä ja esimerkiksi työntekijäryhmässä naisten osuus työntekijöistä on ainoastaan kolme prosenttia.

Yksi tunnettu haaste on vanhentuneet mielikuvat. Energia-ala nähdään Hirvosen mukaan edelleen savupiipputeollisuutena. Moni luulee, että työ tapahtuu voimalaitoksissa, joissa heitetään lapiolla kivihiiltä uuniin. Nyt Energiateollisuus ry:llä onkin oma Energialähettiläs-ohjelma, jonka avulla päivitetään alan mielikuvia.

– Kolme energia-alan korkeakouluopiskelijaa tuottaa sisältöjä muun muassa opinnoistaan ja he vierailevat oppilaitoksissa kertomassa alasta, Hirvonen sanoo.

Saman tavoitteen jakaa myös sähkötarvikkeiden toimittaja Sonepar Suomi Oy, joka haluaa rohkaista naisia tarttumaan entistä enemmän uramahdollisuuksiin teknisen kaupan alalla.

– Meille monimuotoisuus on voimavara ja olemme sitoutuneet tasapainottamaan sukupuolten välistä tasapainoa Soneparilla. Uskomme, että lisäämällä naisten määrää alalla voimme luoda entistä tasapainoisempia ja menestyvämpiä tiimejä, kertoo HRD Manager Kaisa Mustala.

Yritys on kehittänyt rekrytointi-ilmoituksiaan ja muuta viestintää kertomaan yhteisöllisestä ja avoimesta kulttuurista.

– Siten haluamme tavoittaa laajan joukon eri taustoista tulevia osaajia ja korostaa samalla naisten merkitystä osana tätä yhteisöä. Rekrytoinnissa on kuitenkin ensisijaista hakijoiden osaaminen ja potentiaali, emmekä anna sukupuolen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikuttaa valintoihimme.

Tutkimustiedon näkökulmaa tilaisuuteen toi Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh. Hänen mukaansa naisten osuus teknisen alan yliopistokoulutuksessa on kasvanut hitaasti. 

– Tällä hetkellä joka kolmas teknisen alan opiskelija on nainen. Arkkitehtuurin opintosuunta on jopa naisvaltainen, mutta esimerkiksi elektroniikan ja mekaniikan opiskelijoista vain 10–15 prosenttia on naisia. Ammattikoulujen teknisillä linjoilla naisten osuus on selkeästi yliopistoja pienempi.

Bairoh muistuttaa, että tasa-arvon puutteita aina tunnisteta.

– Jos mies kulkee työelämässään urakehityksen normipolun, on hänen vaikeaa tunnistaa naisten haasteita. Suomessa elää tasa-arvon harha ja emme näe kovin helposti tasa-arvo-ongelmia työpaikoilla, hän pohtii.

Stereotypiat haastavat myös kiinnostuksen heräämistä. Bairohin mukaan käsitys siitä, ettei tyttöjä kiinnosta tekniikka, elää sitkeästi. Hän heittikin pallon opinto-ohjaajien suuntaan:

– Kysyisin mieluummin, tunnistammeko sen, että tyttö on kiinnostunut tekniikasta. Meidän tulisi tiedostaa paremmin nuoren vahvuudet ja miten hän haluaa niitä kehittää, sekä mitä alaa hän haluaa lähteä opiskelemaan.

Siirtymä kiinnostuksesta osaamiseen ei ole kuitenkaan vain asenteista kiinni. Matematiikka on yksi esimerkki siitä, miten sukupuolittuneet odotukset vaikuttavat.

– Tyttöjen usko matemaattiseen osaamiseen ja omiin kykyihinsä on pienempi kuin pojilla. Lisäksi matematiikkaa ymmärtääkseen ei tarvitse syntyä neroksi, vaan sen oppimiseksi pitää tehdä töitä.

Tekniikan alalla työskentelevät naiset ovat Bairohin mukaan hyviä roolimalleja tytöille, mutta heidän ei pitäisi olla yksittäisiä superyksilöitä. 

– Eräs fysiikan alalla menestynyt nainen kertoi taannoin, ettei leikkinyt lapsena nukeilla, vaan tykkäsi enemmän sisiliskoista. Roolimallin pitäisi olla ihan tavallinen, tekniikasta kiinnostunut. Muutoin viedään pohja tyttöjen uskallukselta hakeutua tekniikan alan opintoihin.

Ihmisläheisyyden korostaminen on tutkimuspäällikön mukaan tärkeää.

– Monet tytöt haluavat työskennellä ihmisläheisellä alalla. Tekniikan ihmisläheisyyttä tulisi tuoda esiin, sillä teknisiä ratkaisuja tehdään ihmisten käyttöön ja hyödyksi.

Teknisten alojen kehittäminen houkuttelevammiksi ei tarkoita keskustelijoiden mukaan vain sisääntuloa, vaan myös turvallista ja tasa-arvoista työympäristöä. Yksi keskeinen haaste ovat edelleen kokemukset syrjinnästä ja häirinnästä.

– Joissakin työpaikoissa häirintään puututaan heti, toisissa sanotaan ”kasvata paksumpi nahka” tai ”hyväksy tai mene muualle”, eli vastuu kaadetaan yksilölle. Työnantajalla on kuitenkin vastuu puuttua esimerkiksi seksuaaliseen häirintään ja myös ehkäistä sitä ennalta, Bairoh korostaa.

Kaisa Mustalan mukaan osana Soneparin sitoutumista inklusiiviseen kulttuuriin yrityksen perehdytysohjelma sisältää kattavan verkkokoulutuksen monimuotoisuudesta ja osallisuudesta.

– Tämän koulutuksen avulla varmistamme, että jokainen työntekijämme ymmärtää, kuinka olennaista on kohdella kaikkia kollegoita kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti, hän toteaa.

1. Päivitetään alan mielikuvia
Vanhentuneet käsitykset hämärtävät todellisuutta. Oppilaitosvierailut, TET-harjoittelut, nuorten omat tarinat ja someviestintä auttavat näyttämään alan monipuolisuuden ja merkityksellisyyden.

2. Kehitetään rekrytointiviestintää
Yritysten tulee viestiä avoimesta ja inklusiivisesta kulttuuristaan aktiivisesti – rekrytointi-ilmoituksista perehdytykseen asti.

3. Tunnistetaan kiinnostus ja vahvuudet varhain
Oppilaanohjauksessa tulisi keskittyä siihen, miten tyttöjen tekninen kiinnostus ja matemaattiset vahvuudet tunnistetaan ja miten niitä vahvistetaan.

4. Tarjotaan samaistuttavia roolimalleja
Tekniikasta kiinnostuneiden tavallisten naisten tarinat voivat murtaa stereotyyppejä tehokkaammin kuin poikkeusyksilöiden urapolut.

5. Korostetaan tekniikan ihmisläheisyyttä
Tekniset alat ratkaisevat arjen haasteita – ne eivät ole vain koneita ja kaavioita, vaan ihmisten hyväksi tehtävää kehittämistyötä.

6. Luodaan turvallinen ja tasa-arvoinen työympäristö
Työnantajilla on velvollisuus ennaltaehkäistä ja puuttua häirintään. Koulutukset, avoimuus ja selkeät toimintamallit ovat keskeisiä.

Tilaisuus osoitti, että kiinnostus yhteiseen kehittämiseen on vahva. Teknisten alojen houkuttelevuuden lisääminen on monen toimijan yhteinen tehtävä.