Maailman on ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen paineessa löydettävä kestävämpiä toimintatapoja. Suomalaisyritykset ovat monin paikoin edelläkävijöitä kestävän kasvun lähteiden hyödyntämisessä.

”Suomalainen teknologiateollisuus on jo pitkään kehittänyt esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuttaan. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat kuitenkin vielä todella paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kun lähdetään kokonaisvaltaisesti ajattelemaan tapaa suunnitella, valmistaa ja käyttää teollisuustuotteita koko arvoketjussa”, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa Sitra, Teknologiateollisuus ja konsulttiyhtiö Accenture kehittivät suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille käsikirjan ja työkalut, joita ohjelmaan kevään ja kesän aikana osallistuneet yrityksen testasivat. Niistä syntyi myös konkreettisia pilottiprojekteja.

”Meiltä on aiemmin puuttunut käytännön työkaluja ja esimerkkejä siitä, kuinka kiertotalousmuutos toteutetaan valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa. Tähän olemme nyt saaneet ratkaisuja”, iloitsee johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ja uudet teknologiat mahdollistavat myös uusia innovaatioita ja antavat kilpailukykyä uusilla ratkaisuilla nousevia kilpailijoita vastaan. Teknologiateollisuuden, Business Finlandin ja Spinversen selvityksenmukaan yli 70 % suomalaisista teknologiajohtajista nimeää yrityksensä liiketoiminnan suurimmaksi riskiksi juuri uusien kilpailijoiden tulon markkinoille.

Hämeenlinnalainen Sisu Akselitkehitti ohjelman aikana tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävän pilottimallin, joka liittyy akseleiden ennakoivaan huoltoon ja jälkimarkkinoiden tulojen kasvattamiseen.

”Tämä oli silmiä avaava kokemus. Kiertotalous ei tarkoita pelkästään kierrättämistä, vaan tarjoaa mahdollisuuden koko liiketoiminnan keksimiseen uudelleen, sanoo Sisu Akselien toimitusjohtaja Jouni Teppo.

Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa

Yksinkertaisimmillaan kertotalouden liiketoimintamalit tarkoittavat toimintojen digitalisointia, tehostamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä. Maailmalla kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat hyödyntäneet onnistuneesti esimerkiksi Caterpillarmyymällä uudelleenvalmistettuja tuotteita alemmalla hinnalla ja Michelin renkaat palveluna-mallilla.

”Arvoketjut muuttuvat lineaarisista kiertäviksi näiden uusien liiketoimintamallien alaprosessien, kuten uudelleenvalmistuksen, sekä datan, tilojen ja työkalujen jakamisen myötä”, kuvailee Arponen.

Käsikirja esittelee viisi kiertotalouden liiketoimintamallia:

• Jakamisalustat (sharing platform): yhteisten jakoalustojen hyödyntäminen käytössä, saavutettavuudessa tai omistuksessa, esimerkiksi vajaakäytössä olevien koneiden ja tavaroiden vuokraaminen tai vaihto
• Kiertoihin perustuvat toimitusketjut (a circular supply chain): kierrätettävien materiaalien ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssitehokkaisiin kiertoihin perustuvat ratkaisut
• Tuote palveluna (product as a service): palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan
• Tuotteen elinkaaren pidentäminen (product life extension): tuotteen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla huollolla, uudelleenmyynnillä ja uudelleenvalmistuksella
• Kierrätys ja kiertoon palauttaminen (recovery and recycling): elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.

Yritykset näkevät ison potentiaalin uusissa bisnesmalleissa, sisäinen muutos suurin haaste

Osana ohjelmaa selvitettiin myös kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämisen nykytilaa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa: pilotteja on käynnistetty, mutta radikaaleja muutoksia tai laajamittaista kiertotalouden periaatteiden soveltamista ei ole vielä aloitettu. Yritysten asiakkaat kuitenkin vaativat entistä innovatiivisempia ja kestävämpiä ratkaisuja, mikä on saanut yritykset kehittämään suorituskyvyn optimointiin liittyviä digitaalisia palveluja.

”Monille on vielä epäselvää, mitä kaikkea kiertotalous tarkoittaa”, sanoo Accenture Strategyn Pohjoismaiden vetäjä Pekka Vanne. ”Kyse on pohjimmiltaan asiakaslähtöisestä ajattelusta, asiakkaan tarpeen paremmasta ratkaisusta uusia teknologioita hyödyntäen niin, että samalla toimitaan ekologisemmin. Kiertotalouden liiketoimintahyötyjen toteutuminen vaatii muutosta ajattelussa sekä yrityksiltä uudenlaista osaamista ja yhteistyötä. Potentiaalisimpana pk-yritykset pitävät tuote palveluna -mallia, koska se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa.”

Selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen myös vaatii yrityksiltä uusia kyvykkyyksiä. Tärkeimmät näistä ovat kyky myydä tuloksia tuotteiden sijaan, hyödyntää teknologioita ja dataa sekä toteuttaa yrityskulttuurin ja johtamisen tarvitsema muutos.

Teknologioista pk-yritykset näkevät eniten potentiaalia esineiden Internetissä (IoT), big datassa ja RFID:ssä, koska ne mahdollistavat tehokkaamman datan keruun ja hyödyntämisen sekä helpottavat esimerkiksi tuotteiden takaisinottoa ja ennakoivien huoltopalveluiden kehittämistä. Haasteiksi näiden teknologioiden täysimittaiselle hyödyntämiselle tunnistettiin datan laadun ja tietoturvan varmistaminen sekä investointeihin liittyvät riskit.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmaan osallistuneiden pk-yritysten mielestä merkittävimmät esteet kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönotolle ovat yrityksen sisäisiä ja liittyvät organisaatiokulttuurin vaatimaan muutokseen. Myös ekosysteemin rakentaminen ja rahoitus koetaan haasteellisiksi.

Käsikirja ja työkalupakki auttavat pk-yrityksen kiertotalouden alkuun

Suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille räätälöity kiertotalouden käsikirja (playbook) julkaistaan tänään. Käsikirjan lisäksi englanninkieliseltä sivustolta löytyy työkaluja liiketoimintamallien kehittämisen eri vaiheisiin.

”Pk-yritykset pääsevät tämän avulla nopeasti kiinni uusiin liiketoimintamalleihin ja voivat aloittaa pilottiprojekteja. Käsikirja tulee akuuttiin tarpeeseen: esteitä ja haasteita on, mutta muutos tehdään pala kerrallaan”, Arponen sanoo.

”Tarkoitus ei ole jättää yrityksiä yksin asian kanssa. On tärkeää, että muutostyötä tehdään koko liiketoimintaekosysteemin kumppaneiden kanssa yhdessä. Suomella on mahdollisuus olla tässä maailman ykkönen! Jatkamme työtä valtakunnallisella kiertueella Teknologiateollisuuden kanssa. Siellä on tarjolla sparrausta ja tietoa muutoksen rahoitusmahdollisuuksista esimerkiksi Business Finlandin Sampo-ohjelmassa.”