VTT:n selvityksen mukaan vuosina 2013–2022 suomalaisten startup-yritysten kartuttamasta pääomarahoituksesta 8,2 % kohdistui VTT:ltä lähtöisin oleviin spin-off-yrityksiin. Nämä 35 yritystä keräsivät tänä aikana yhteensä 526 miljoonaa euroa sijoituksia. Kokonaisuutena suomalaisyritykset houkuttelivat 6,4 miljardia euroa. 

Vuonna 2022 suomalaisten startupien keräämä rahoitus nousi uuteen ennätyslukemaan 1,8 miljardiin euroon. Tästä VTT-lähtöisiin yrityksiin kohdistui 165 miljoonaa euroa. Suurimmat sijoitukset keräsivät kvanttitietokoneita valmistava IQM (123 miljoonaa euroa), kananmunan valkuaista bioreaktorissa valmistava OnegoBio (10 miljoonaa euroa) ja hiilidioksidista ravintoproteiinin tuotantoa kehittävä Solar Foods (10 miljoonaa euroa). 

Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta on myös syntynyt lukuisia merkittävässä kasvussa olevia tiedelähtöisiä startup-yrityksiä. Viime vuonna eniten rahoitusta keränneistä yrityksistä Aalto-yliopistosta on lähtöisin satelliittiteknologiayritys Iceye (128 miljoonaa euroa) sekä edellä mainittu IQM, jonka teknologia perustuu Aalto-yliopistossa ja VTT:llä tehtyyn tutkimukseen. 

”Spin-off-yritysten perustamisessa tähtäämme suuren lukumäärän sijasta yrityksen korkeaan laatuun ja kykyyn tähdätä merkittävälle kansainvälisen kasvun polulle. Nyt lähestymme vaihetta, jossa ensimmäiset, kuten Spinnova ja Infinited Fiber Company, ovat kasvamassa globaaleiksi kasvuyrityksiksi”, kertoo VTT LaunchPad -yrityshautomoa johtava Lotta Partanen. 

VTT pyrkii saamaan tutkimustyöllään aikaan maailmanlaajuista vaikuttavuutta luomalla globaaleja haasteita ratkaisevia innovaatioita. Vaikuttavuus syntyy, kun tieteellinen läpimurto pystytään kehittämään skaalautuvaksi liiketoiminnaksi. VTT LaunchPad -yrityshautomo kaupallistaa VTT:n tutkimusta ja teknologiaa rahoituskelpoisiksi yrityksiksi, jotka luovat aivan uudenlaisia tapoja esimerkiksi valmistaa materiaaleja, kierrättää raaka-aineita, tuottaa ruokaa tai ohjata teollisuuden prosesseja.

”Suomalaisten startup-yritysten on ollut vaikea löytää rahoituskierroksiinsa riittävästi kotimaista pääomaa. Pääomasijoitusten määrä on kuitenkin vahvassa kasvussa ja suomalaisyritykset houkuttelevat myös kansainvälisiä sijoittajia”, toteaa Partanen. ”On tärkeää, että kasvuyritysten pääomasijoitusmarkkinat kasvavat Suomessa. Tarvitsemme myös yrittäjiä, joilla on näkemystä, osaamista ja kunnianhimoa viedä liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille”, hän jatkaa.

Pääomasijoitusyhtiö Tesin joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan suomalaiset syväteknologian (deep tech) yritykset kasvavat, mutta varsinkin myöhemmän kasvuvaiheen rahoituskierrosten kokoaminen on haastavaa. Tesin tutkimuksessa nostetaan myös esille huoli, että Suomeen syntyvien uusien deep tech -yritysten määrä ei ole kasvanut. Tiedelähtöisten startupien polku kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi on tyypillisesti hyvin pitkä ja vaatii merkittävästi pääomia. Näiden yritysten vaikutus yhteiskuntaan on kuitenkin huomattava.

”Huolena on myös, mistä yritysten kasvuun saadaan riittävästi osaajia. On tärkeää panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen ja tutkimukseen sekä saada työperäinen maahanmuutto toimivaksi. Kansainvälinen rekrytointi on yritysten kasvun varmistamiseksi välttämätöntä. Investoinnit ovat kasvussa, mutta osaajien saatavuus on pullonkaulana,” toteaa VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen.

Suomen startup-yhteisö korostaa, että kilpailu osaajista on globaalia. Jos Suomesta pystytään tekemään houkutteleva ja tänne saadaan merkittävästi nykyistä enemmän ulkomaisia erityisosaajia, niin suomalaisesta startup-sektorista voi kasvaa Suomen elinkeinorakennetta täydentävä uusi tukijalka, joka tuo mukanaan työpaikkoja ja verotuloja. Suomen startup-yhteisöön kuuluu 180 startup- ja kasvuyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on tällä hetkellä lähes 5 miljardia euroa.

VTT:llä on syntynyt useita kiinnostavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja niistä on käynnistynyt lupaavaa yritystoimintaa. Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat Onego Bio, joka ryhtyi vuosi sitten viemään eteenpäin kananmunanvalkuaisen valmistusta bioreaktoreissa, eniferBio, jonka Pekilo-sieneen pohjautuva menetelmä mahdollistaa proteiinituotannon ympäri maailman ja Infinited Fiber Company, joka on käynnistämässä poistotekstiileistä uuden veroista tekstiilikuitua valmistavan tuotannon. Näkyvyyttä julkisuudessa ovat saaneet myös sellaiset edelläkävijäyritykset kuin IQM, Dispelix, Solar Foods, Spinnova, TactoTek, Paptic ja Volare. Kaikissa näissä on taustalla vahvaa VTT-osaamista. 

VTT:n yritysaihioita on usein kehitetty kaupallisesti kiinnostaviksi kohteiksi Business Finlandin Research to Business -rahoituksen avulla. Business Finlandin rahoituksella on ollut merkittävä rooli tutkimusideoiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisessä ja kaupallistamista tukevan soveltavan tutkimuksen tekemisessä.