Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, Arene ry:n 11.9.2019 julkaiseman tilaston mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 10 miljoonaa euroa. Suomen ammattikorkeakoulut käyttivät TKI-toimintaan kaikkiaan 181 miljoonaa euroa.
Sama suuntaus on myös Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK), jonka hankesalkun arvo kasvoi viime vuodesta kahdella miljoonalla eurolla.
- Hankesalkkumme tämänhetkinen arvo on 18 miljoonaa euroa, toteaa TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heino.
Soveltavaa tutkimusta ja kehittämistoimintaa viedään TAMKissa määrätietoisesti eteenpäin.
– Meillä on viime vuosina rakennettu TKI-toimintaan ammattilaisten joukkoa, joka pystyy edistämään TKI-hankkeiden syntyä kaikille ammattikorkeakoulun aloille sekä huolehtimaan siitä, että hankkeet viedään läpi hyvin tuloksin. Strategisten painoalojen ja tutkimusryhmien kautta TKI-toiminnalle on rakennettu vahva ja laaja pohja, jonka kanssa TKI-tiimin hankkeistus- ja rahoitusosaaminen toimii, kiteyttää vararehtori Kirsi Viskari.
Hankkeissa on aktiivisesti mukana myös opiskelijoita ja opetushenkilöstöä.
– Opetushenkilöstömme työstä merkittävä osa on nykyään TKI-projekteihin liittyvää, oman ammattitaidon kartuttamista ja yhteistyökumppaneiden ongelmien ratkaisemista. Hankkeista tulee opetukseen paljon uusia elementtejä ja ajantasaista osaamista myös opiskelijoille.
– Tämä on punainen lanka kaikessa toiminnassamme koulutuksesta alkaen. Tarjoamme ajantasaista, työelämälähtöistä koulutusta laajasti kaikille uutta osaamista etsiville. Näin yritykset puolestaan saavat käyttöönsä uusinta mahdollista osaamista, Heino korostaa.
Hankkeissa ratkotaan ongelmia ja luodaan uutta
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on vireää.
– Tällä hetkellä meillä on yli 100 erilaista hanketta, jotka kattavat laajan kirjon sotepuolesta kiertotalouden kautta robotiikkaan. Teemme aktiivista yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin kanssa niin Pirkanmaan alueella kuin kansallisestikin, toteaa Heino.
Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta on pitkälti soveltavaa tutkimusta.
– Ratkaisemme käytännönläheisesti kaikenkokoisia ongelmia ja autamme yrityksiä kehittämään tuotteitaan, palveluitaan ja toimintamallejaan. Ideoimme, testaamme, pilotoimme ja tuemme yrityksiä ideoiden kaupallistamisessa. Meille on tärkeää edistää myös start up -yritysten toimintaa ja spin off -yritysten syntymistä, Heino toteaa.
Tampereen seudulla toimii yli 30 000 opiskelijan ja noin 5000 työntekijän muodostama elinvoimainen korkeakouluyhteisö.
– Uuden korkeakouluyhteisön kautta meillä on hieno mahdollisuus olla edelläkävijöitä siinä, kuinka tutkimusta viedään käytännön sovelluksiin yritysten ja julkisen sektorin käyttöön. Odotamme paljon tältä yhteistyöltä, painottaa Viskari.
− Tampereen seudulla on hyvä yhteistyön meininki myös kaupungin, korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan liiton kesken. Etsimme yhteisiä kohteita kehittää ja kehittyä.
Hankkeiden tuotokset ovat avoimia
Yhteiskunnallinen näkökulma ja vaikuttavuus ovat hankkeissa voimakkaasti läsnä. Hankkeet toteuttavat Suomen 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueiden haasteisiin.
− Valtaosa hankkeistamme on jo lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesti suuntautuneita. Menetelmät, tuotokset ja oivallukset ovat avoimia ja yhteiseen hyvään tarkoitettuja, Heino toteaa.
Rakennerahastojen lisäksi rahoitusta tulee useista lähteistä, niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta.
– Olemme panostaneet hankkeisiin ja profilointeihin myös omaa rahaa. Korkeakouluyhteisö tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia rahoituksenkin näkökulmasta. Voimme nyt yhdistää eri rahoituskanavia ja pystymme luomaan ketjun tutkimuksesta käytäntöön, sanoo Heino.
Kehittäjänä yritysten arjessa
Ammattikorkeakoulut toimivat myös oppimis- ja innovaatioympäristöinä.
− Tarjoamme eri toimijoille osaamista, laboratorioita ja aitoja toimintaympäristöjä, Living Labeja. Niissä kehittäminen tapahtuu yhteistyökumppaneiden arjen keskellä ja heidän tiloissaan tai vaikkapa Tampereen kaupungin suurhankkeiden yhteydessä, Heino kuvailee.
– Hyvänä esimerkkinä Living Labista on valtakunnallinen ”Etänä enemmän” -hankkeemme. Siinä mietitään, miten sote-alan toimijoiden arjessa hyödynnetään digitalisaatiota ja mitä tehdään etänä ja mitä ei.
TAMKissa on hankkeiden lisäksi käynnissä kaksi sekä kooltaan että vaikuttavuudeltaan merkittävää profilointia.
– Profiloidumme opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osarahoituksella terveystietojen hyödyntämiseen TKI-toiminnassa. Profitu-nimisessä profiloinnissa tutkitaan terveys- ja genomitietojen hyödyntämistä terveydenhuollossa. Se luo valtavasti mahdollisuuksia alan tutkimukselle ja liiketoiminnallekin, Heino toteaa.
OKM tukee TAMKia myös Field Lab -testiympäristön kehittämisessä.
– Field Labissa teollisen internetin uusin tieto ja uusimmat menetelmät viedään yritysten ja muiden toimijoiden ulottuville. Voimme yhdessä kehittää ja kokeilla älykkäitä toimintatapoja ja tuotantoympäristöjä.