Aalto-yliopiston kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus - tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla16.03.2019 11.11
Aalto-yliopiston kylmälaboratoriossa kehitetään muun muassa kvanttisensoreita, joita tarvitaan nanoelektroniikan tutkimuksessa. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri European Microkelvin Platform (EMP) on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission H2020-ohjelmasta vuosille 2019–2022. Aalto-yliopiston Kylmälaboratorio on osa tätä infrastruktuuria, ja sen osuus rahoituksesta on 1,2 miljoonaa euroa. Akateemikko Olli V. Lounasmaan vuonna 1965 perustama Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Rahoituksella kehitetään Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria, järjestetään uusia kryogeniikan eli alhaisten lämpötilojen tekniikan kursseja sekä tuetaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä Kylmälaboratorion käyttämisessä ja siellä vierailemisessa. Kylmälaboratoriota johtavan professori Pertti Hakosen mukaan rahoitus vahvistaa entisestään laboratorion asemaa eurooppalaisessa tutkimuskentässä. ”Tarkoituksena on avata ja kehittää Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria laajemmalle kvanttiteknologian ja -materiaalien käyttäjäkunnalle. Laboratorion laitteistoilla voidaan tutkia esimerkiksi kvanttikoherenssia tai topologista suprajohtavuutta”, Hakonen kertoo. Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään parhaillaankin useissa Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa, kuten kvanttibittilämpöventtiileiden rakentamisessa ja Higgsin hiukkasten tutkimuksessa. Kvanttiteleportaatiota ja haamuvuorovaikutusta EU rahoittaa tulevina vuosina miljardilla eurolla kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimusta Quantum Flagship -hankkeessa, jossa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta ja Suomen Akatemian rahoittamasta kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä. Esimerkiksi Mikko Möttönen ryhmineen tutkii lippulaivan Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektissa lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota. Tulevaisuuden optomekaanisiin teknologioihin keskittyvässä eurooppalaisessa Hybrid Optomechanical Technologies (HOT) -projektissa professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen onnistui muun muassa havaitsemaan Einsteinin ennustaman haamuvuorovaikutuksen massiivisten kappaleiden välillä. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Kylmälaboratoriossa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman tuella. GRAPHENE on Euroopan unionin rahoittama Future & Emerging Technologies (FET) Flagship -projekti. Pertti Hakonen ryhmineen onnistui Kylmälaboratoriossa todentamaan Wignerin hilan, mikä voi johtaa sovelluskohteisiin kvanttilaskennassa ei-konventionaalisilla partikkeleilla. |