Yrityssektorin voitoissa ja investoinneissa pientä kasvua vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä15.03.2019 10.11
Kotitalouksien säästämisaste kasvoi loka-joulukuussa edellisestä neljänneksestä. Säästämisaste pysyi positiivisena, koska käytettävissä olevat tulot olivat kulutusmenoja suuremmat. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yrityssektorin voittoaste kasvoi, koska sektorin arvonlisäys kasvoi palkansaajakorvauksia enemmän. Myös yrityssektorin investointiaste kasvoi hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttiyksiköllä 0,7 prosenttiin. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kotitalouksien investointiaste pysyi ennallaan, ollen edelleen 13 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo hintojen muutoksesta puhdistettuna kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistu tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Oikaistu käytettävissä oleva tulo saadaan lisäämällä kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon julkisen sektorin tuottamia yksilöllisiä palveluja, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä yritysten voittoaste, eli voittoja kuvaavan toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, kasvoi edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttiyksiköllä 30,7 prosenttiin. Yritysten investointiaste, eli investointien osuus arvonlisäyksestä, kääntyi kahden edellisen neljänneksen heikentymisen jälkeen kasvuun. Investointiaste oli 25,6 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen neljänneksellä. Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu erilliseen liitetaulukkoon hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, eli kiinteän pääoman kuluminen on huomioitu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Käytetyt tiedot ja menetelmätNeljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.3.2019 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2018 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun. Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti: Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R) Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R) Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä. Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus |