Finnvera on valtion omistama erityisrahoituslaitos ja Suomen virallinen vientitakuulaitos. Suurimmat vientiyritykset käyttävät säännöllisesti Finnveran palveluja kaupoissaan. Yritykset näkevätkin Finnveran olennaisena strategisena kumppanina kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja kasvussa.

–Suuryrityksistä kerätyn aineiston pohjalta yllättävää oli vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneet suuret muutokset yritysten globaalissa liiketoimintaympäristössä erityisesti suurten kokonaistoimitusten osalta. Suomalaisten high tech -yritysten kilpailuolosuhteet ovat muuttuneet monimutkaisimmiksi, ja julkisten vienninrahoittajien merkitys on kasvanut kansainvälisessä kaupassa viime vuosina. Suuryritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin on esimerkiksi monesti sidottu julkisen rahoituksen saatavuuteen. Yhtäläisten rahoitusmahdollisuuksien saatavuus kansainvälisiin kilpailijoihin nähden koettiinkin elintärkeänä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, arvioivat vaikuttavuustutkimuksen tekijät Peter Zettinig ja Johanna Raitis Turun yliopistosta. 

Pk-yritysten kohdalla Finnveran rahoituksen volyymit ovat pienempiä kuin suuryrityksissä, mutta lainoilla ja takauksilla on suorempi vaikutus yritysten mahdollisuuksiin etabloitua ja edistää liiketoimintaansa kansainvälisesti.

Pk-yritysten osalta tutkimustuloksissa korostuivat rahoituksen moninainen tarve ja merkitys yritystoiminnan eri vaiheissa. Haastateltavat korostivat julkisen rahoituksen merkitystä erityisesti alun henkiinjäämisessä esimerkiksi tuotekehitysintensiivisillä aloilla sekä kasvun ja kansainvälistymisen vaiheissa.

–Verrattuna riskipääomasijoituksiin, julkinen rahoitus mahdollisti strategisen ja operatiivisen määräysvallan pysymisen yrityksessä, yrittäjämäisen asenteen, pitkäjänteisen kehitystyön sekä vähensi exit-riskiä, eli yrityksen myyntiä ulkomaille. Yksi yllättävä havainto yritysten uskottavuuteen liittyen on suomalaisen vienninrahoituslaitoksen korkea imago kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Aasiassa, tutkijat sanovat.

Turun yliopiston ja Lorrainen yliopiston tutkijaryhmä selvitti Finnveran rahoituksen roolia ja vaikuttavuutta Insights on Impact -tutkimuksessa, joka valmistui vuoden 2018 lopulla. Tutkimus tehtiin Finnveran toimeksiannosta, ja lähtökohtana tutkimukselle oli Finnveran viennin rahoituksen valtuuksien ja kokonaisvastuiden kasvu. Eduskunta nosti valtuuksia kasvaneen kysynnän seurauksena vuosina 2016 ja 2017 vientitakuiden osalta 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen sekä korontasauksen osalta 22 miljardiin euroon.

Rahoituksen vaikuttavuus on määritelty Finnverassa tärkeäksi mittariksi. Tavoitteena on, että yritykset saavuttavat rahoituksen avulla jotain, joka ei muutoin olisi mahdollista. Rahoituksen positiiviset kerrannaisvaikutukset yltävät paljon yksittäisiä vientikauppoja laajemmalle alihankintaketjujen ja syntyvien työpaikkojen myötä.

–Vientitakuuvastuiden kasvu on seurausta pankkisääntelyn muutoksista, jotka ovat siirtäneet aiemmin kaupallisten pankkien hoitamaa pitkien laina-aikojen rahoitusta osin valtiollisille vientitakuulaitoksille. Lisäksi Suomessa vientiteollisuuden rakenne on sellainen, että useilla toimialoilla vientitakuita tarvitaan enemmän kuin esimerkiksi kulutustavaroiden viennissä. Vientitakuutoiminnan on oltava lähtökohtaisesti itsekannattavaa eli kulut on katettava asiakkaiden maksamilla tuloilla, mutta takuiden määrän nopea kasvu on herättänyt huolta valtion vastuista. Tämän vuoksi vaikuttavuustutkimus vientitakuiden merkityksestä on tarpeellista, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Tutkimuksessa Finnveran vaikuttavuutta arvioitiin suuryritysten osalta muun muassa liiketoimintamallien, strategisen kumppanuuden, kotimaisen vientiosuuden ja suomalaisen intressin toteutumisen osalta. Pk-yrityksiin kohdistuvaa vaikuttavuutta arvioitiin lähinnä yritysten kansainvälistymisen eri vaiheiden mahdollistajana. Uutta tietoa tuovat yrityskohtaiset esimerkit Finnveran roolista viennin ja kansainvälistymisen mahdollistajana. Toisaalta, data-aineiston pohjalta ei selviä, miten vientikaupat tai kansainvälistyminen olisivat toteutuneet, jos Finnveran palveluita ei olisi ollut saatavilla.  

Tutustu tutkimusraporttiin .

Tutkimusryhmään kuuluivat kansainvälisen liiketoiminnan yliopistotutkija ja dosentti, D Sc. Peter Zettinig ja yliopisto-opettaja, Ph. D Johanna Raitis Turun yliopistosta sekä tuotantotalouden ja innovaatioiden professori Dr. Stephane Lhuillery Université de Lorrainesta. Zettinig tutkii kansainvälisten yritysten kehittymistä monimutkaisessa globaalissa ympäristössä. Raittiin erikoisalaan kuuluvat kansainväliset yrityskaupat sekä kansainvälisten yritysten identiteetti ja arvot. Lhuilleryn tutkimuskohteita ovat korkean teknologian ja biotalouden toimialat sekä innovaatiot.