Suomen Akatemialta rahoitusta painetun älykkyyden ja tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimukseen12.12.2018 9.00
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuureiden kehittämiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Rahoitusta saa kahdeksan tutkimusinfrastruktuuria, joista kahdessa on mukana tutkijoita uudesta Tampereen yliopistosta. (kuva: Mustesuihkutulostimella painettua älykkyyttä. Tohtori Behnam Khorramdel käyttää CeraDrop-laitteistoa TTY:n puhdastiloissa.) Kahdeksan nyt rahoitusta saaneen tutkimusinfrastruktuurin joukossa on kaksi uutta infrastruktuuria, joista molemmissa on mukana tekniikan alan tutkijoita ensi vuoden alusta aloittavasta Tampereen yliopistosta. Painetun älykkyyden infrastruktuurille ja Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuurille myönnettiin yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Painetun älykkyyden infrastruktuurissa (Printed Intelligence, PII) ovat mukana Oulun yliopisto, VTT ja Tampereen yliopisto. Tampereelta mukana on muun muassa professori Matti Mäntysalo, jonka johtamassa Elastronics-tutkimushankkeessa kehitetään venyvää elektroniikkaa. – Painettu älykkyys on osoittanut potentiaalinsa keskeisenä mahdollistavana teknologiana useilla alueilla, kuten diagnostiikan, terveyden ja hyvinvoinnin monitoroinnin, älykkäiden ympäristöjen, energiaomavaraisten sensorien ja IoT:n saroilla. PII tarjoaa nykyaikaisen painettavan älykkyyden tutkimus- ja pilotointi-infrastruktuurin, joka kattaa koko tutkimus ja kehityspolun aina materiaaleista komponenttien kautta integroituihin piireihin ja järjestelmiin, Matti Mäntysalo kertoo. Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuurissa (Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks, FUWIRI) ovat mukana Oulun yliopisto, VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Professori Mikko Valkama tutkii Tampereella tutkimusryhmineen 5G- ja 6G-mobiiliradioverkkojen tiedonsiirtoteknologioita ja laitteissa käytettäviä signaalinkäsittelymenetelmiä. Ryhmästä hiljattain valmistunut Dani Korpi sai sekä TTY:n että TEK:n vuoden väitöskirjapalkinnon uraa-uurtavasta tutkimuksestaan kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon liittyen – Yksi iso tekninen transformaatio mobiiliverkoissa on siirtyminen merkittävästi suuremmille radiotaajuuksille, erityisesti niin sanotuille millimetriaalloille (30-300 GHz), jotta verkkojen kapasiteettia saadaan kasvatettua ja latenssia pienennettyä. Tätä kautta tulevaisuuden mobiiliradioverkot palvelevat entistä tehokkaammin myös erilaisia teollisuussovelluksia ja -ympäristöjä klassisen langattoman laajakaistan lisäksi. Tutkimusinfrastruktuurilla ja testiympäristöillä on merkittävä vaikutus sekä tieteelliseen perustutkimukseen että yritysten kanssa tehtävään soveltavampaan tutkimukseen. Suomalainen yliopistoista ja yrityksistä koostuvat tutkimusyhteisö on langattomien verkkojen kehityksessä aivan ehdotonta maailman huippua; Mikko Valkama sanoo. Jo toimintansa vakiinnuttaneille tutkimusinfrastruktuureille Suomen Akatemia myönsi yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Rahoituksella uudistetaan ja vahvistetaan suomalaisia biopankkeja, lääketieteellistä kuvantamista, Suomen Lajitietokeskusta, hiirien geenipankkia, kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää ja hiukkasfysiikan tutkimusta. Tutkimusinfrastruktuurikomitea tekee lisää vuoden 2018 hakukierroksen rahoituspäätöksiä tammikuun kokouksessaan. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavia eri vaiheissa tapahtuvan tutkimuksen. Ne voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia ja ne voivat muodostaa toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia ja verkostoja. Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostama uusi monialainen korkeakouluyhteisö aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Tiedote rahoituspäätöksistä Suomen Akatemian sivuilla >> |