Teknologiateollisuudessa huolestunut tunnelma: "Vapautuksen päivä" käänsi hyvin alkaneen vuoden valtavaksi epävarmuudeksi

Tunnelmat teknologiateollisuudessa ovat kääntyneet lupaavan alkuvuoden jälkeen huolestuneen odottaviksi. Uusien tilausten arvo parani vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen.

Jäsenille tehty kysely kertoo kuitenkin suuresta epävarmuudesta. Donald Trumpin toimet ovat jäädyttäneet investointipäätöksiä laajalla rintamalla odotustilaan. 

Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu sekä huhti–toukokuun vaihteessa tehty TeknoBaro-kysely kertovat kahtalaista viestiä: toimialan kysyntä näyttää alkaneen pitkän kuivan kauden jälkeen osoittaa merkkejä viennin toivotusta käänteestä, mutta samaan aikaan USA:n presidentin Donald Trumpin tempoilevat tullitoimet huolestuttavat yrityksiä.  

– Tuoreimmat tiedot Suomesta ja Euroopasta ovat hienoisesta näkymien heikkenemistä huolimatta enneminkin huojentavia kuin kriisiä ennakoivia. Silti on syytä olla huolissaan, koska epävarmuuden vuoksi investointipäätökset näyttävät menevän nyt laajalla rintamalla odotustilaan. On iso riski sille, että kuluvan vuoden toinen vuosineljännes tulee olemaan tilausten osalta heikko, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras (kuva).  

Uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 25 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Tilausten merkittävää laskua selittää suurelta osin vuoden 2024 loppuun kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri laivatilaus. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymää voi kuitenkin kuvata kohtalaisen hyväksi, verrattuna viime vuoden aiempien vuosineljännesten tilauskertymiin.  

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa prosentin pienempi kuin joulukuun lopussa mutta seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 maaliskuussa.  

Erittäin positiivinen uutinen on, että tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli huhtikuussa +7. Saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen, vaikka valtaosa vastauksista on saatu Trumpin ”vapautuksen päiväksi” kutsuman tullipommin jälkeen.  

– Kysynnän voi tulkita alkaneen lopulta osoittavan merkkejä parantumisesta eikä vientiyrityksissä ole vielä havaittavissa minkäänlaista paniikkimielialaa. Tunnelmat ovat valmistavassa teollisuudessa pikemminkin huolestuneen odottavia. Investoinneille taloutta ja geopolitiikkaa kalvava valtava epävarmuus on kuitenkin täyttä myrkkyä, Rautaporras toteaa. 

Vuodenvaihteen aikaisen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kääntyvän vähitellen nousuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna toimialan yritysten liikevaihto laski Suomessa noin prosentin verrattuna vuoteen 2023 ollen kaikkiaan noin 98 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi tuotantomäärien supistuminen sekä tuottajahintojen lasku.  

Merkittävin ongelma on tullien tuoma epävarmuus  

Yritysten arvioiden mukaan mahdolliset pysyvät, kaikkea kauppaa koskevat tullit aiheuttaisivat kuitenkin liikevaihdolle tänä vuonna hallaa. Jäsenyrityksiltä tiedusteltiin kauppapoliittisen myrskyn vaikutuksia TeknoBaro-kyselyllä huhti–toukokuun vaihteessa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosentilla on suoraa vientiä Yhdysvaltoihin.  

Toistaiseksi tullien ja tullipuheiden vaikutukset ovat maltillisia. Noin puolet yrityksistä ei ole vielä havainnut vaikutuksia.  

– Huolestuttavinta on, että vastaajista kolmannes raportoi asiakkaiden lykänneen investointipäätöksiä. Yritykset ovat vielä odottavalla kannalla eivätkä ole ryhtyneet merkittäviin toimenpiteisiin. Suoraa vientiä Yhdysvaltoihin tekevistä osa on alkanut neuvotella hintamuutoksista sopimuksiin, Rautaporras kertoo.  

Kyselyn mukaan yritysten liikevaihtoon vaikuttavat tänä vuonna negatiivisimmin erilaiset välilliset vaikutukset kuten yleinen epävarmuus, investointien lykkääntyminen ja kysynnän heikentyminen sekä asiakkaiden vientiin vaikuttavat tekijät. Joka neljäs piti tärkeimpänä tekijänä Yhdysvaltojen viennin suoraa vaikutusta. Tullien ohella merkittävin ongelma on siis yleinen epävarmuus, joka saa yritykset ja asiakkaat varovaiseksi.  

Pk-yritysten kasvuhakuisuutta on tuettava 

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa sama kuin joulukuun lopussa eli noin 328 000. Lomautusjärjestelyiden piirissä oli maaliskuun lopulla noin 16 000 henkilöä. Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat maltillisella tasolla tammi–maaliskuussa. 

Hallituksen puoliväliriihessä tekemä veropaketti on nykyolosuhteissa – tulli- ja valtiontukikilpailussa – tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. 

– Hallitus teki pitkään toivotun kasvuavauksen, ja ehdotetut toimet on toteutettava pikaisesti. Olennainen kauneusvirhe oli, että vihreän siirtymän investointikannustimen euromääräinen raja on liian korkea pk-yrityksille. Pk-yritysten kasvuhakuisuus on keskeinen ajuri talouden kasvulle, joten kaikenkokoisia investointeja vihreään siirtymään tulee tukea, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle. 

Toinen mahdollinen pk-yritysten kasvua tukeva keino olisi koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallin jatkaminen tai muuttaminen pysyväksi. Mallia voisi laajentaa kattamaan myös käytettynä ostetut koneet ja laitteet. 

Vaikka globaali markkinatilanne on kaoottinen ja epävarma, TeknoBaroon vastanneiden yritysten kommenteista nousee esiin myös toivonkipinöitä. Monet yritykset arvioivat, että Trumpin Aasiaan määräämät, EU-maita korkeammat tullit saattavat lopulta parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailuasetelmaa Yhdysvalloissa. Lisäksi useat hakevat jo aktiivisesti uusia vientimarkkinoita muun muassa Kanadasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.  

– Eurooppa voi näyttäytyä aiempaa houkuttelevampana investointikohteena. Lisäksi orastava Euroopan omavaraisuuden kasvattaminen tuo mahdollisuuksia, joka voi lisätä suomalaisten vientiyritysten kysyntää. Epävakautta ei saa jäädä seuraamaan sivusta – nyt tarvitaan aktiivisia toimia uusien markkinoiden löytämiseksi ja viennin vahvistamiseksi, Helle toteaa.