Teknologiateollisuuden tilauksissa valon pilkahdus, mutta heikko kysyntä ei vieläkään lupaa odotettua käännettä

Risteilijätilaus ja muutamat arvoltaan suuret tilaukset ovat tuoneet piristysruiskeen teknologiateollisuuden tilauskertymiin, mutta kysyntä on pysynyt edelleen heikkona.

Henkilöstömäärä laski loka–joulukuussa enemmän kuin kertaakaan aiemmin jo pitkään vallinneen matalasuhdanteen aikana. Lomautettujen määrä nousi korkeimmalle tasolle koronakriisin jälkeen.

Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu ei vieläkään lupaa vientiin kauan toivottua ja odotettua käännettä, vaikka tilauskertymät kasvoivat huomattavasti loka–joulukuussa 2024.

Useilla peräkkäisillä neljänneksillä pienentyneiden uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 48 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 22 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla. Rajua nousua selittää pääosin yksi ajankohtaan kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri risteilijätilaus sekä muutamat arvoltaan merkittävät, yksittäiset tilaukset.

– Tilausten arvon nousu on ilman muuta hyvä uutinen. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, ettei markkinoilla vieläkään näy laajempaa kysynnän elpymistä, joka yleensä edeltää tilausvirtojen piristymistä. Uudet tilaukset antavat ensimmäisen merkin suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta vielä emme voi juhlistaa varsinaisen käänteen tapahtuneen, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras (kuvassa).

Heikon suhdannetilanteen jatkumisesta kertoo myös toimialan tuorein tarjouspyyntöjen määrää kuvaava saldoluku, joka on tammikuun aikana kerätyn tiedon perusteella -7. Teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku on ollut nyt negatiivinen kymmenen vuosineljännestä peräkkäin.

Vientimarkkinoiden epävarmuutta lisäävät arvaamaton maailmanpolitiikka, orastava kauppasota ja tullimaksuihin liittyvä epäselvyys. Tilannetta synkentävät entisestään Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat. Työllisyys on heikentynyt, uudet tilaukset vähentyneet, tilauskannat supistuneet ja tuotanto laskenut.

– Suhdannekäänteen voi julistaa tapahtuneen vasta sitten, kun vientimarkkinat alkavat selvästi elpyä, yritysten luottamus eri barometreissä paranee ja tilausvirrat pysyvät kasvukäyrällä. Toivottavasti kevät tuo mukanaan merkkejä käänteestä parempaan, Rautaporras toteaa.

“Nyt tehtävä isoja päätöksiä lillukanvarsien sijaan”

Teollisuutta historiallisen pitkään vaivannut heikko kysyntä näkyy nyt myös teknologiateollisuuden henkilöstöluvuissa. Toimialan henkilöstömäärä väheni enemmän kuin kertaakaan aiemmin nykyisen heikon suhdanteen aikana. Lomautettujen osuus nousi viimeisen neljänneksen aikana ennätyksellisen korkeaksi, ja uusien rekrytointien määrä painui vuoden viimeisellä neljänneksellä alimmalle tasolle koko suhdannesyklin aikana.  

Henkilöstön määrä väheni syyskuun lopusta 2 500 hengellä. Lomautettuna oli joulukuun lopulla noin 23 000 työntekijää.

Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Julkisen talouden velkaantuminen on kiihtynyt, kustannuskilpailukykymme ei ole parantunut ja talouskasvu ollut kituliasta. Samaan aikaan monien kilpailijamaiden taloudet jatkavat kasvuaan ja geopoliittinen tilanne lisää epävarmuuksia.

– Myös Suomi on aivan uudenlaisen tilanteen edessä ja se vaatii uudenlaista, aiempaa rohkeampaa ajattelua ja päätöksiä. Kun hallitus kokoontuu keväällä etsimään uusia keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi, eivät vastaukset löydy lillukanvarsista tai perustelut uudistusten torppaamiseksi peräpeilistä, toimitusjohtaja Minna Helle sanoo.

Suomen tulevaisuus riippuu siitä, onko yrityksillä kykyä ja mahdollisuuksia luoda ja myydä globaalisti uusia, korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita. Lisäksi suomalaisten ja kansainvälisten yritysten tulee investoida jatkossa Suomeen nykyistä enemmän. Tavoitteissa onnistuminen edellyttää vahvaa korkeakoulutusastetta ja osaamisen tasoa, maailmanluokan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ideoiden kaupallistamisen tukemista sekä kilpailukykyistä investointiympäristöä.

– Kasvua ja hyvinvointia ei synny pelkillä säästöillä.  TKI-toiminnan painopisteen on oltava yritysvetoisuudessa, vaikuttavuudessa ja talouskasvussa. Houkuttelevuuttamme investointien ja työhön johtavan maahanmuuton kohteena on parannettava ja verotusta on uskallettava uudistaa kokonaisuutena. Näistä voidaan aloittaa, Helle toteaa.