Itä-Suomen energiafoorumi tunnisti investointien kipupisteet

Maan hallitus haluaa kaksinkertaistaa sähköntuotannon seuraavan 15 vuoden aikana, ja investointeja houkutellaan sujuvoittamalla hankkeiden luvitusta yhden luukun mallilla, kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) Itä-Suomen energiafoorumissa tiistaina 3.10. Joensuussa.

(kuvassa Fingridin suunnittelupäällikkö Aki Laurila Itä-Suomen energiafoorumissa Joensuun Tiedepuistolla.)

Energiafoorumiin kokoontunutta satapäistä osanottajajoukkoa kiinnosti, miten hallitus aikoo edistää Itä-Suomen osallistumista tähän kehitykseen ja kuinka keväällä julkaistun Rädyn raportin ehdotuksia tuulivoimarakentamisen esteiden poistamiseksi aiotaan viedä käytäntöön. Ministeri ei luvannut puheenvuorossaan nopeita konkreettisia toimenpiteitä, mutta hän vakuutti, ettei aluetta jätetä löysään hirteen. Hän totesi, että itäisellä Suomella voisi olla oma roolinsa energiamurroksessa hiilidioksidin uusiokäyttöön ja talteenottoon liittyvässä teollisuudessa, esimerkiksi polttoaineiden tuotannossa tai rakentamisessa.

Uusiutuvan energian tuotannon lisäksi kantaverkon riittämätön kapasiteetti oli keskiössä energiafoorumissa. Muun muassa Joensuuhun vetylaitosta suunnittelevan P2X Solutions Oy:n Mika Simola kertoi, että laitoksen kokoa piti pienentää suunnitellusta sähkönsiirron aiheuttaman pullonkaulan takia. Simola ei ollut ainoa paikalla ollut investoreiden edustaja, joka toi asian esille. Pohjois-Karjala pudotettiin yllättäen pois Fingrid Oyj:n vuoteen 2033 ulottuvasta kantaverkon kehittämissuunnitelmista.

Kyseessä on muna vai kana -ongelma eli ovatko vahvistetut investointipäätökset edellytys kantaverkon kehittämiselle vai onko kantaverkon kapasiteetti edellytys energiainvestoinneille.

Fingridin suunnittelupäällikkö Aki Laurilan mukaan yhtiössä ei nähdä tällä hetkellä tarvetta verkon vahvistamiselle itäisessä Suomessa. Hän lisäsi, että siirtotarpeet voivat muuttua nopeastikin, jos Suomi pystyy siirtymään tavoitteiden mukaisesti sähkön ja siitä jalostettujen polttoaineiden viejäksi. Joka tapauksessa aikaa kuluu, sillä 400 kilovoltin voimalinja valmistuu nopeimmillaan seitsemässä vuodessa. Energiafoorumin osallistujien mielestä tämä aika pitäisi pystyä puolittamaan.

Tilaisuudessa kävi selväksi, että itäisen Suomen energia-asioiden edistyminen vaatii selkeää ja aktiivista viestintää eri osapuolten välillä. Esimerkiksi vain Puolustusvoimilla on tieto myönteisen lausunnon saaneista tuulivoimahankkeista, joten niiden elinkelpoisuutta eivät muut toimijat voi arvioida, vaikka tällaista antoivat ymmärtää puheenvuoroissaan sekä ministeri Mykkänen että suunnittelija Simo Hautakangas Puolustusvoimien pääesikunnasta. Toisaalta hankkeet, joista ei ole tehty virallista liityntäkyselyä, Fingrid luokittelee ideoiksi, joilla ei ole vaikutusta suunnitelmiin.

- Pohjois-Karjalassa on vireillä paljon hankkeita, joten toimijoiden tulee laittaa hankelistat kuntoon ja oltava yhteydessä sähköyhtiöihin, jotta tieto lisääntyy eivätkä tarpeet tule yllätyksenä. Ymmärrys energiasektorin kokonaiskuvasta vahvistuu juuri käynnistetyn maakuntakaavan toisen vaiheen laadinnan myötä, sanoi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen.

Energiafoorumin järjestivät tällä kertaa Business Joensuu, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Interreg Europe ‑ohjelmasta rahoituksensa saava EXPRESS-projekti (European regions promoting renewable energy self-sufficiency).