Toimitusketjujen häiriöt ovat koetelleet yrityksiä vuodesta 2020 saakka. Teknisen Kaupan Liiton jäsenille marraskuussa tehdyn kyselyn perusteella toimitusketjujen ongelmat ovat yleistyneet huomattavasti. Lähes kolmella neljäsosalla vastaajista toimitusketjujen tilanne oli heikompi ja 16 prosentilla merkittävästi heikompi kuin vuonna 2019.

Haasteisiin on pyritty vastaamaan ennen kaikkea varastojen kasvattamisella. Näin on toiminut reilut 60 prosenttia vastaajista. Yritykset ovat myös hajauttaneet toimitusketjujaan useammille toimittajille ja useampiin maihin. Takaisin Suomeen toimintojaan on toistaiseksi palauttanut vain harva yritys.

- Tilanne sai alkunsa koronapandemian aiheuttamista katkoksista tuotannossa ja logistiikassa, ja tilanne paheni entisestään viime vuonna, kun alas ajettu tuotanto ei pystynyt vastaamaan odotettua nopeammin toipuneeseen kysyntään. Kuluvana vuonna Venäjän aloittama sota Ukrainassa on tuonut toimintaketjuille lisää ja uudenlaisia haasteita. Muun muassa Euroopan energia-, lannoite- ja teräsmarkkinat olivat etenkin viime keväänä toimituskatkosten vuoksi sekaisin. Teknisen kaupan yritykset ovat saaneet oman osansa näistä vaikeuksista, kuvailee Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto.

Kyselyssä valtaosa vastaajista näki häiriöiden syntyneen pandemian seurauksena. Komponenttipula on ollut monille ratkaiseva tekijä toimitusketjujen muutoksissa. Myös sodan myötä Venäjälle asetetut talouspakotteet ja tuonti- ja vientikiellot ovat vaikeuttaneet tilannetta ja muuttaneet yritysten toimintaa. Ensi vuoden aikana toimitusketjujen tilanteen odotetaan kuitenkin jo parantuvan. Jonkin asteinen epävarmuus ja varovaisuus jäänee kuitenkin pysyvämmäksi ilmiöksi.

Vaihto-omaisuuden määrä on kasvanut noin kahdella kolmasosalla vastaajista. Samaan aikaan vaihto-omaisuuden arvo on kohonnut yli 70 prosentilla; 30 prosentilla vaihto-omaisuuden arvo on nyt merkittävästi suurempi kuin vuonna 2019.

Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti toimittavansa huoltovarmuuden kannalta keskeisiä tuotteita tai palveluita. Vastaajien mielestä valtiovalta voisi parhaiten tukea yrityksiä varmuusvarastojen ylläpidossa vaihto-omaisuudesta yritysverotukseen tehtävällä varauksella. Myös käyttöpääomarahoitus tai korkotuen tarjoaminen käyttöpääomanrahoittamiseen saivat kannatusta noin 25 prosentilta vastaajista.

- Olemme siirtyneet just-in-time-logiikasta just-in-case-ajatteluun. Tämä on nostanut merkittävästi toimitusketjujen varastotasoja, mikä tarkoittaa käyttöpääoman voimakasta lisäystä, jota korostaa kiihtyvän inflaation aiheuttama nouseva korkotaso. Huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää ottaa käyttöön yrityksiä motivoivia keinoja kotimaassa olevien varastojen ylläpitämiselle. Yhtenä keinona voi olla huoltovarmuusvaraus. Suomalaisessa yritysverotuksessa oli käytössä vuoteen 1993 varastovaraus-instrumentti. Varastovaraus voisi olla pohjana selvitykselle huoltovarmuusvarauksen realistisuudesta, Uitto sanoo.