Kemianteollisuus elpyy, mutta on vasta lähtötelineissä − veronkorotusten, velkaantumisen ja työllisyystoimien lykkäämisen tie on käyty loppuun

Kemianteollisuuden liikevaihto ja vientiluvut elpyivät alkuvuonna koronaa edeltävälle tasolle. Myös tuore suhdannekysely ja jäsenpulssi kertovat toipumisesta ja positiivisista odotuksista. Huolestuttavaa on yritysten alenevat arviot aikeista lisätä investointeja tai T&K-toimintaa Suomessa. 

Kemianteollisuuden tammi-maaliskuun vienti oli 2,9 miljardia euroa, ja kasvoi prosentin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös liikevaihto on palautunut likimain edellisvuoden tasolle, vaikka huippulukuihin on yhä pitkä matka. Tilanteensa nyt ja kuuden kuukauden päästä hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien yritysten määrä on kasvanut. Myös suhdanteet ovat kivunneet keskiarvon yläpuolelle.

−Kasvu on käynnistynyt, mutta kemianteollisuus on vasta kiivennyt koronakuopasta ja on pääsemässä koronaa edeltävälle perustasolle. Moni asia voi vaikuttaa siihen, jatkuuko hyvä kehitys loppuvuonna, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

−Raaka-aineiden ja kuljetusten hintojen nousu koettelee kannattavuutta. Suomi tulee saamaan oman osansa globaalista kasvusta, mutta iso kysymys on, miten kasvu jakautuu jatkossa, minne uudet työpaikat syntyvät ja investoinnit tehdään, Mika Aalto jatkaa.

Kemianteollisuuden jäsenkyselyn mukaan niiden yritysten osuus, jotka arvioivat kasvattavansa investointejansa tai T&K-toimintaansa Suomessa, on selvästi laskenut alkukeväästä. Huolestuttavaa on myös se, että vain vajaa puolet pitää Suomea hyvänä ympäristönä T&K-toiminnalle. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuuden kasvattaminen 4 prosenttiin saa kannatusta, muttei valtion velkaa lisäämällä. Yritysten mukaan nykyistä suuremmat TKI-verovähennykset kannustaisivat tehokkaasti lisäämään TKI-toimintaa.

− Veronkorotusten ja julkisen velan kasvattamisen tie on käyty loppuun. Esimerkiksi dieselveron nosto iskisi suoraan suomalaiseen kilpailukykyyn. Jo pelkkä puhe kustannustason nostamisesta on haitallista investointisuunnitelmille, sanoo Mika Aalto.

−Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta tarvitsee uskottavan ja konkreettisen polun kohti 4 prosentin tavoitetta, ja tässä pitäisi pikaisesti siirtyä työryhmien perustamisesta toteutukseen. EU:n elpymispaketin tilapäinen ja kokoluokaltaan vaatimaton T&K-osuus lämmittää vain hetken, sanoo Mika Aalto.

−Työllisyystoimien tarve ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Maan hallituksen työlainsäädäntöhankkeita tulisi arvioida uudelleen siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat erityisesti yksityisen sektorin yritysten työllistämishaluihin. Varaa ei ole lisätä kustannuksia tai byrokratiaa, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

−Kemianteollisuuden jäsenyritysten mukaan paikallinen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Paikallisen sopimisen edistäminen näyttää kuitenkin jäävän liittotason osapuolten vastuulle, kun hallituksen työryhmän työ on jymähtänyt syvälle suohon, Minna Etu-Seppälä jatkaa.