Teknisen kaupan yritykset antavat virtaa liikenteen sähköistämiseen

Sähköautojen suosio kasvaa vuosi vuodelta. Tänä päivänä monen naapurin pihalla komeilee ehta täyssähköauto tai hybridi. Jos omalla parkkipaikalla ei vielä ladattavaa menopeliä näy, sen hankinta-ajatukset ainakin risteilevät jo monen suomalaisen autonomistajan mielessä.

”Vuoden 2020 lopussa ladattavien hybridien ja täyssähköautojen kanta kasvoi 55 318 kappaleeseen säilyttäen lähes 90 prosentin vuosikasvun tason. Joulukuussa uusien sähköautojen osuus ensirekisteröinneissä oli 31 prosenttia. Sähköautojen määrän arvioidaan kasvavan noin 100 000:lla seuraavan kolmen vuoden aikana”, kerrotaan Sähköinen liikenne -yhdistyksen viime vuoden tilannekatsauksissa.

– Ilmastonlämpenemistä vastaan tarvitaan taistelua monella areenalla. Sähköautot ovat siinä sodassa hyvä ase, sillä parhaimmillaan ne ovat energiatehokkaita ja päästöttömiä – kunhan niiden lataamiseen käytetään ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä, toteaa Onnisen toimitusjohtaja Martti Forss.

Onninen on Suomen suurin tekninen tukkukauppa, joka toimittaa sähköautojen latausasematarvikkeita projekteihin, joita toteutetaan koteihin sekä puolijulkisiin ja julkisiin kohteisiin.

Teknisen kaupan toimiala sähköistämässä liikennettä

Teknisen kaupan alan yritykset toimittavat teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemia tuotteita, komponentteja, raaka-aineita ja palveluita. Liikenteen sähköistämisessä teknisen kaupan yritykset ovat laajasti mukana sähköautojen latausinfrastuktuurin rakentamisessa ja laajentamisessa.

– Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoite on, että vajaan 10 vuoden päästä teillämme kulkee 700 000 sähköistä henkilöautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja. Tämä edellyttää vastuullisia valintoja yksilöiltä, yrityksiltä sekä julkiselta sektorilta, sanoo Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto.

– Jotta sähköautot yleistyisivät bensa- ja dieselautojen ohi, kaivataan laajaa latausinfrastruktuuria. Etenkin laajassa ja harvaanasutussa Suomessa luottamus latauspisteiden tiheään esiintymiseen on varteenotettava seikka, mutta sitäkin tärkeämpää on mahdollisuus kotilataukseen, Forss sanoo.

Sähköauto ei ole automaattinen tie onneen

Forss korostaa, että liikenteen sähköistäminen ei ole aivan yksinkertaista. Jotta ilmastotavoitteisiin päästään, tarvitaan sähköauton rattiin maailmanlaajuisesti isoja massoja

– Suomessa keskivertosuomalaisen auton arvo on Autoliiton mukaan noin 3600 euroa ja keski-ikä yli 12 vuotta. Kukaan ei tiedä, missä vaiheessa nyt ostetut sähköautot tai hybridit saavuttavat sellaisen hintatason. Tähän tarvitaan monipuolista ja ratkaisuihin perustuvaa päätöksentekoa valtakunnan tasolla, Forss muistuttaa.

Lisäksi on huomattava, että sähköauto on päästötön vain oikein käytettynä:

– Esimerkiksi hybridiauto on parhaimmillaan kaupunkialueella, jossa matkat ovat lyhyitä ja auto ladataan säännöllisesti kotipihassa tai työpaikoilla. Jos hybridillä huristellaan pitkää matkaa bensalla, se kuluttaa tavallista bensa-autoa enemmän polttoainetta, sillä painava akkuteknologia nostaa auton massaa. Toki teknologia kehittyy akkujenkin suhteen koko ajan.

Latausinfrastruktuuri rakentuu pala palalta 

Suomessa liikenteen sähköistäminen on paikoin suoraviivaista. Latauspisteen asentaminen omakotitaloon tai taloyhtiöön ei ole erityisen hankalaa, ja yleensä uuden sähköauton mukana myydään latauspisteeseen tarvittavat välineet, laturi sekä asennuspalvelu. Uusiin taloyhtiöihin latausmahdollisuudet rakennetaan lähes poikkeuksetta ainakin kaapelointivarauksena.

– Myös vanhoihin rivi- ja kerrostaloyhtiöihin latausinfran rakentaminen on helppoa, sillä niissä on lämpötolpat valmiina. Joskus lataaminen käy ilman uutta lisätyötäkin. Sähkön riittävyyteen on saatavilla ratkaisuja, kuten latausta porrastavat älyjärjestelmät kuormanhallinnalla.

Forss näkee, että Helsingin tai muiden suurten kaupunkien keskusta-alueilla kotilatauspisteet ovat ongelmallisempia, sillä autot parkkeerataan tyypillisesti kadunvarsille, joissa sähköä ei ole saatavilla. Jotta sähköautojen osuus voisi kehittyä tavoitteiden mukaisesti, pitää myös keskustaympäristön latausinfra saada kattavaksi.

– Katuja tarvitsee avata ja sähköinen latausverkosto luoda alusta saakka. Tähän tarvitaan valtion ja kaupunkien taholta pitkän tähtäimen ratkaisuja ja taloudellista panostusta, Forss painottaa.

Alalle runsaasti työpaikkoja tulevaisuudessa

Liikenteen sähköistäminen vaatii tulevaisuudessa tuhansia uusia osaajia alalle. Työpaikkoja avautuu koko ketjuun latauspisteiden tarvikkeiden valmistamisesta asentamiseen. Pelkästään sähköasentajia tarvitaan noin tuhat nykyistä enemmän.

– Harvasta toimialasta voi sanoa, että se pelastaa maapallon, mutta mielestäni teknisen kaupan toimiala on sellainen. Mikä tahansa tekninen ratkaisu, joka vie luontoa ja raaka-aineita säästävään suuntaan, on arvokas teko. Ja sellaisia ratkaisuja me nimenomaan toimitamme. Maailma muuttuu uusia innovatiivisia ratkaisuja kehittämällä, valmistamalla ja toimittamalla, ei kehitystä estämällä tai veroja kiristämällä, Forss toteaa.

www.tekninen.fi