Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Suomen varsinainen kauppalaivasto pieneni hieman vuonna 2020

17.02.2021 11.00

laivaaa.jpg

Suomen rekisteröity kauppalaivasto käsitti vuoden 2020 lopussa kaikkiaan 1 243 alusta. Nämä jaetaan varsinaiseen kauppalaivastoon (vähintään 15 m pituiset konealukset), pienaluksiin (alle 15 m pituiset konealukset) sekä proomuihin ja muihin kuljetuskoneettomiin aluksiin.

Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 680 alusta ja pienaluksiin 285 alusta. Proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 278 kappaletta. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 861 656. Tästä varsinaisen kauppalaivaston osuus oli 1 727 356, pienalusten 4 742 ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten 129 558.

Rekisteröidyn kauppalaivaston koko väheni kolmella aluksella verrattuna vuoden 2019 loppuun. Varsinainen kauppalaivasto väheni seitsemällä aluksella, pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten määrä kasvoi kolmella aluksella. Rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus pieneni kaikkiaan 0,6 prosenttia. Varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus pieneni 0,6 prosenttia ja pienalusten kasvoi 0,9 prosentin verran. Alusmäärän kasvusta huolimatta proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus väheni noin 1,2 prosenttia.

Varsinainen kauppalaivasto

Varsinaisen kauppalaivastoon kuului vuoden 2020 lopussa 680 alusta, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 1 727 356. Varsinainen kauppalaivasto voidaan jakaa neljään pääryhmään, jotka ovat matkustaja-alukset, kuivalastialukset, säiliöalukset ja muut alukset. Matkustaja-alusten pääryhmään kuuluvat pelkkien matkustaja-alusten lisäksi roro-matkustaja-alukset, pääryhmän alusmäärä oli 250 sekä bruttovetoisuus 627 018. Kuivalastialuksiin kuuluvat ro-ro-lastialukset, irto-lastialukset, konttialukset ja muut kuivalastialukset, pääryhmän alusmäärä oli 144 sekä bruttovetoisuus 838 567. Säiliöalusten pääryhmään kuuluvat öljy-, kaasu- ja kemikaalisäiliöalukset, pääryhmän alusmäärä oli 10 sekä bruttovetoisuus 180 453. Muiden alusten pääryhmään sisältyvät mm. hinaajat, jäänmurtajat, työntöproomut, kalastusalukset sekä hallinnolliset alukset, pääryhmän alusmäärä oli 276 sekä bruttovetoisuus 81 318.

Matkustaja-aluksia oli 196 kappaletta, Roro-matkustaja-aluksia 54 kappaletta, roro-lastialuksia 44 kappaletta, irtolastialuksia 10, muita kuivalastialuksia 90, säiliöaluksia 10, erikoisaluksia 176 ja muita aluksia 100 kappaletta. Bruttovetoisuudella mitattuna suurimmat alustyyppiryhmät olivat roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset. Roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset muodostavat lähes kaksi kolmasosaa koko varsinaisen kauppalaivaston vetoisuudesta.

Varsinaisen kauppalaivaston koko on pienentynyt vuoden 2020 aikana sekä brutto- ja nettovetoisuudella mitattuna että alusmäärällä. Roro-lastialusten määrä on kasvanut vuoden 2020 aikana kahdella. Matkustaja-alusten, roro-matkustaja-alusten, muiden kuivalastialusten, erikoisalusten ja muut alukset -luokkaan kuuluvien alusten määrä on pienentynyt yhteensä yhdeksällä vuoden takaisesta. Säiliöalusten ja irtolastialusten määrät ovat pysyneet ennallaan. Kokonaisuudessaan varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus väheni 9 928 vuoden 2020 aikana.

Valtaosa varsinaisesta kauppalaivastosta kuuluu bruttovetoisuuden mukaan 1A Super- tai 1A-jääluokkaan. Roro-matkustaja ja -lastialusten, irtolastialusten sekä säiliöalusten vetoisuus kuuluu käytännössä kokonaisuudessaan näihin jääluokkiin. Jääluokat II ja III tarkoittavat aluksia, jotka eivät täytä jääluokkamääräyksen vaatimuksia. Jääluokan II alukset voivat saada jäänmurtoavustusta helpoissa jääoloissa, jos niiden kantavuus on riittävä. Jääluokan III alukset eivät milloinkaan saa jäänmurtoavustusta.

Suomen varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen ikä vuoden 2020 päättyessä on 51 vuotta. Kun ikä suhteutetaan bruttovetoisuuteen, saadaan keskimääräiseksi iäksi 20 vuotta. Suuret alukset ovat siis keskimäärin pieniä uudempia. Bruttovetoisuuteen suhteutettuna uusimmat alukset ovat irtolastialuksia. Niiden suhteutettu keski-ikä on vain seitsemän vuotta. Seuraavaksi uusimpia ovat säiliöalukset 15 vuoden ja roro-lastialukset 17 vuoden bruttovetoisuuteen suhteutulla iällä. Vanhimpia ovat matkustaja-alukset, joiden bruttovetoisuuteen suhteutettu ja suhteuttamaton keski-ikä ovat molemmat 60 vuotta.

Kauppa-alusluettelo

Suomeen rekisteröidyistä aluksista kauppa-alusluetteloon kuului vuoden 2020 päättyessä yhteensä 112 alusta. Suurin osa kauppa-alusluetteloon merkityistä aluksista oli muita kuivalastialuksia, roro-lastialuksia ja erikoisaluksia. Muita kuivalastialuksia oli 35 kappaletta, roro-lastialuksia 29 kappaletta ja erikoisaluksia 21 kappaletta. Bruttovetoisuuden mukaan suurin luokka olivat roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset, niiden yhteen laskettu bruttovetoisuus oli noin kaksi kolmasosaa koko kauppa-alusluettelon tilavuudesta.

Pienalukset, proomut ja muut kuljetuskoneettomat alukset

Vuoden 2020 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 285. Alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 4 742. Suurin osa pienaluksista, 129 eli lähes puolet, oli matkustaja-aluksia. Pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella vuoden 2020 aikana, vuoden lopussa muiden pienalusten luokkaan kuuluvia aluksia oli kaksi enemmän ja matkustaja-aluksia yksi vähemmän.

Vuoden 2020 päättyessä proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli kaikkiaan 278 kappaletta. Proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 129 558. Vuoden aikana proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten lukumäärä kasvoi kolmella aluksella, mutta bruttovetoisuus väheni 1 593.

Aluskiinnitykset

Koko rekisteröidylle kauppalaivastolle oli vahvistettu vuoden 2020 päättyessä kaikkiaan 429 aluskiinnitystä, joiden yhteisarvo oli 3 009 miljoonaa euroa. Varsinaisen kauppalaivaston aluksilla oli kiinnityksiä 301 kappaletta, niiden arvo oli 2 789 miljoonaa euroa. Eniten euromääräisiä kiinnityksiä varsinaisen kauppalaivaston aluksista oli roro-lastialuksilla ja roro-matkustaja-aluksilla. Pienaluksilla oli aluskiinnityksiä yhteensä 11 miljoonaa euroa ja kuljetuskoneettomilla aluksilla 209 miljoonaa euroa.

Kauppalaivaston rakenne

Suomen koko rekisteröity kauppalaivasto koostuu varsinaisesta kauppalaivastosta, pienaluksista ja proomuista ja muista kuljetuskoneettomista aluksista. Alukset rekisteröidään kotipaikan mukaan joko Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämään liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään alusrekisteriin. Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä ja joissa on kuljetuskone. Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään 10 metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti Suomen liikenneasioiden rekisteriin tai alusrekisteriin. Proomuilla ja muilla kuljetuskoneettomilla aluksilla tarkoitetaan kokoon katsomatta ilman omaa konevoimaa kulkevia aluksia. Näihin lukeutuvat proomut ja muut kuljetuskoneettomat alukset, kuten ruoppaajat.

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomessa rekisteröitynä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

28.03.2024 9.00Hydoring hakee kesätyöntekijöitä - kannattaa laittaa hakemus sisään...
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
25.03.2024 10.00NSK kehittää yhteistyössä pitkälti räätälöitävää robottikättä
22.03.2024 23.11KATSO 22.3. LÄHETYS VILLISTÄ LÄNNESTÄ TURUSTA! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
20.03.2024 9.00Digikaksonen tuo selkeitä säästöjä myös teollisuusympäristössä
19.03.2024 11.00Parker Chomerics kasvattaa sähköä johtavien vaahtomaadoitusten ja EMI-suojaustiivisteiden valikoimaa
18.03.2024 11.11Suomeen Naton yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta
15.03.2024 20.00KATSO 15.3. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
14.03.2024 11.00Valmet toimittaa uuden keittimen yläerottimen Södra Cellin Mönsteråsin tehtaalle Ruotsiin
12.03.2024 11.00Yksityisen sektorin tehdyn työtunnin kustannus nousi 4,3 % loka-joulukuussa 2023

Siirry arkistoon »