Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Bruttokansantuote kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019

20.06.2020 12:33

Euro_316_V.jpg

Tilastokeskuksen päivittyneiden ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,0 prosenttia. Bruttokansantuote, eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys, oli 241 miljardia euroa.

Vuonna 2018 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia (1,6 prosenttia edellisellä laskentakierroksella). Myös vuosien 2016 ja 2017 tietoihin on tehty pieniä päivityksiä ja vuodesta 2016 julkaistut tiedot ovat nyt lopullisia tarjonta- ja käyttötaulukkojen valmistuttua.

Vuoden 2019 yritysaineistojen osalta kesän ennakkotietoihin liittyy nyt tavallista enemmän epävarmuutta. Vuosiaineiston kattavuus jäi normaalista kun osa yrityksistä oli saanut tietojen toimittamiseen lisäaikaa koronakriisiin liittyen. Epävarmuus koskee erityisesti yritysten kulurakennetta. Tietoja tarkennetaan ensi vuoden alkupuolella, jolloin yritysten lopullinen vuosiaineisto on käytettävissä. Normaalistikin kesän ennakkotiedoissa noin kolmannes yritysten luvuista perustuu vielä neljänneslähteisiin. Näistä seikoista johtuen vuoden 2019 osalta tietokantataulujen julkaisutarkkuus on lopullista karkeampi.

Tarjonta

Käypähintainen arvonlisäys kasvoi 3,2 prosenttia

Arvonlisäys lasketaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. Näistä eristä käypähintainen tuotos kasvoi 3,7 prosenttia 453 miljardiin euroon vuonna 2019. Tuotoksen volyymi oli 2,3 prosentin kasvussa ja tuotoksen hinta nousi 1,4 prosenttia. Välituotekäytön käypähintainen arvo kasvoi 4,2 prosenttia 245 miljardiin euroon. Välituotekäytön volyymi nousi 3,1 prosenttia.

Arvonlisäyksen, tuoteverojen ja tuotetukipalkkioiden perusteella laskettavan bruttokansantuotteen arvo oli 241 miljardia euroa. Arvonlisäys kasvoi 3,2 prosenttia 208 miljardiin euroon. Tuoteverojen käypähintainen arvo kasvoi 1,4 prosenttia ja oli 33 miljardia. Tuoteverojen kertymän suhteellisen pientä kasvua selittää luokkaan ”muut tuoteverot kuin ALV ja tuontiverot” kuuluvien verojen kertymän pieneneminen. Näiden muiden tuoteverojen kertymän pienenemisessä merkittävimmät tekijät olivat energiaverot, auto- ja moottoripyörävero ja rahapelitoiminnan voittovarat. Arvonlisäveron tuotto ilman kuntien ALV-palautusta kasvoi 2,4 prosenttia.

Käypähintaisen tuonnin 2,8 prosentin kasvu nosti kokonaistarjontaa. Tavaratuonnin arvo laski 0,7 prosenttia mutta palvelutuonti oli 10,2 prosentin kasvussa. Tuontihinnat nousivat 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi oli 2,4 prosentin kasvussa.

Yrityssektorin arvonlisäys kasvoi 3,8 prosenttia vuonna 2019

Yritysten tuotoksen arvo kasvoi 4,0 prosenttia vuonna 2019. Välituotekäyttö oli 4,1 prosentin kasvussa. Arvonlisäyksen kasvu oli suurinpiirtein yhtä nopeaa kuin vuonna 2018, vaikka tuotoksen kasvu jäi edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti se, että vuonna 2018 yritysten kulut kasvoivat tuottoja nopeammin.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan volyymi laski kulujen kasvaessa tuottoja nopeammin

Rahoitus ja vakuutussektorin käypähintainen arvonlisäys laski 5,5 prosenttia vuonna 2019. Arvonlisäyksen volyymi oli 8,6 prosentin laskussa, koska sekä rahoitus- että vakuutussektorilla välituotekäyttö kasvoi selvästi tuotosta nopeammin. Rahoituksen toimialalla arvonlisäyksen laskuun vaikutti osaltaan kansainväliset yritysjärjestelyt.

Kysyntä

Palveluviennin kasvu nosti kokonaisvientiä

Viennin arvo, 96 miljardia euroa, kasvoi 7,2 prosenttia vuonna 2019. Vientituotteiden hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja viennin volyymi kasvoi 7,5 prosenttia. Kokonaisvientiä nosti palveluviennin volyymin 15,8 prosentin kasvu.

Tavaroiden viennin arvo nousi 3,0 prosenttia ja viennin volyymi kasvoi 3,9 prosenttia. Tavaravientiä nosti vuonna 2019 ulkomaille luovutetut laivat. Muiden kysyntäerien osalta laivojen luovutus ulkomaille näkyi varastojen laskuna.

Muiden talonrakennusinvestointien tasoa korotettiin vuosilta 2017-2019

Investointien käypähintainen arvo kasvoi 2 prosenttia 57,5 miljardiin euroon vuonna 2019. Investointien volyymi laski 1 prosentin. Muiden talonrakennusinvestointien volyymi kasvoi 4 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin, koneisiin ja henkisiin omaisuustuotteisiin laskivat vuodesta 2018.

Investointien tasoja tarkistettiin vuosilta 2016-2019. Suurimmat muutokset kohdistuivat muihin talonrakennusinvestointeihin. Muiden talonrakennusinvestointien tason korottaminen liittyy uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosiuudistukseen.

Kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi

Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti eli hintamuutoksista puhdistettuna 1,6 prosenttia vuonna 2019. Oikaistuun käytettävissä olevaan tuloon lasketaan mukaan myös luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, jotka voidaan tulkita kotitalouksille tarjotuiksi hyvinvointipalveluiksi. Näitä palveluita ovat julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 1,8 prosenttia ja kotitalouksien säästö oli reilut 0,7 miljardia euroa (-0,4 miljardia euroa vuonna 2018). Säästämisaste oli 0,6 prosenttia.

Palkkasumman ja työllisten kasvuvauhti hidastui vuonna 2019

Koko talouden palkkasumman ja työllisten kasvuvauhti hidastui vuonna 2019. Vuonna 2019 koko talouden palkkasumma kasvoi 3,2 prosenttia (4,6 prosenttia vuonna 2018).. Työllisten määrä puolestaan kasvoi 1,6 prosentin tahtia (2,5 prosenttia vuonna 2018). Työtuntien määrä kasvoi hieman työllisten määrää hitaampaa 1,2 prosenttia (2,3 prosenttia vuonna 2018).

Paikallishallinnon alijäämä kasvoi

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,0 miljardia euroa. Alijäämä oli 1,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli 2,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,9 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,8 miljardiin euroon. Paikallishallinnon alijäämän kasvuun vaikutti julkisten kulutusmenojen ja investointien kasvu.

Työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,7 miljardia euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten maksamien eläkkeiden määrä jatkoi kasvuaan, mutta myös kerätyt työeläkemaksut kasvoivat. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa ylijäämäisiä.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2019, toinen ennakko. Tilastokeskus

21.09.2020 13:45Kemppi lanseeraa markkinoille uuden moniprosessihitsausjärjestelmän teolliseen teräksen hitsaukseen
21.09.2020 9:35Suomen kauppalaivastossa yli 1 200 alusta
18.09.2020 23:22KATSO TÄSTÄ 25. JUHLA LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
16.09.2020 9:00LÄHDE MUKAAN JUONNOLLA TAI MAINOSFILMILLÄ! Ammattilehden Hyviä uutisia! 25-juhlalähetys tulossa nyt perjantaina
15.09.2020 10:00Cargotecin vuoden 2020 kolmas neljännes ennakoitua parempi
14.09.2020 11:00MacGregorille 13 miljoonan euron tilaukset Aasiasta ja Skandinaviasta
14.09.2020 9:12Baltic Tank ruotsalaisomistukseen
13.09.2020 11:11Liikematkailun sujuvuus elintärkeää Suomelle
11.09.2020 23:33KATSO TÄSTÄ 11.9. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
11.09.2020 11:00Valmet vahvistaa liiketoimintaansa ostamalla paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja PMP Groupin

Siirry arkistoon »