Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

224 tähden analyysi osoitti: tähtien aktiivisuus onkin pyörimisen ja kaoottisten kaasuvirtausten yhteispeliä

15.03.2020 10:11

riese_fin_mps_aalto_university_hormesdesign_de1.jpg

Tutkimuksessa oli mukana sekä elämänsä alkutaipaleella olevia tähtiä että vanhempia jättiläistähtiä. Tutkijat yhdistivät uusinta data-analyysitekniikkaa mallinnukseen ja osoittivat, ettei aktiivisuustaso olekaan riippuvainen ainoastaan pyörimisestä.

(kuva: Auringon ja jättiläistähden sisärakenne ja pinnan konvektiokuvio havainnollistettuina. Vain Auringon pintarakenne voidaan nähdä suoraan, muita tutkitaan käyttämällä numeerisia malleja. Kuva: MPS/Aalto University/hormesdesign.de.)

Tähtien aktiivisuustasot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Esimerkiksi Auringon koronan massa- ja roihupurkaukset sekä auringonpilkut ovat suhteellisen heikkoja verrattuna muiden tähtien aktiivisuuteen.

Aalto-yliopiston ja saksalaisen Max Planck -instituutin johtama ryhmä tutki erilaisia tähtiä data-analyysitekniikan avulla. Tutkijat havaitsivat, että toisin kuin aiemmat tutkimukset ovat ehdottaneet, tähden aktiivisuustaso ei riipu vain sen pyörimisestä vaan pyörimisen ja konvektion eli kaoottisten kaasuvirtausten yhteisvaikutuksesta.

”Tuloksemme viittaavat dynamomekanismiin, jossa tähden aktiivisuus on pyörimisen ja turbulenttisen konvektion yhteisvaikutuksen tulos”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Max Planck -instituutin Solar and Stellar Dynamos -tutkimusryhmän johtaja Maarit Käpylä.

Tulokset julkaistiin tuoreessa Nature Astronomy -lehdessä.

Ikääntyminen vaikuttaa tähtiinkiin

Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan Kalifornian Mount Wilsonin observatorion aineistoa, jonka avulla voitiin tutkia paitsi tähtien aktiivisuustasoa myös niiden pyörähdysaikoja.

”Valitettavasti emme voi katsoa suoraan Aurinkoon ja muihin tähtiin nähdäksemme näiden prosessien toimintaa, vaan on tyydyttävä epäsuorempiin menetelmiin”, sanoo tutkijatohtori Jyri Lehtinen Max Planck -instituutista.

Tutkijat analysoivat 224 keskenään hyvin erilaista tähteä. Mukana oli sekä pääsarjatähtiä, jotka ovat elämänsä alkutaipaleella, että vanhempia, kehittyneempiä jättiläistähtiä. Sekä tähtien konvektio- että pyörimisominaisuudet muuttuvat yleensä niiden ikääntyessä. Pääsarjan tähtiin verrattuna kehittyneissä tähdissä on paksumpi konvektiovyöhyke, joka usein kattaa valtaosan tähden halkaisijasta, ulottuen joskus miltei koko tähden läpi.

Tutkijat mittasivat tähtien pyörähdysajat ja aktiivisuustasot sekä arvioivat niiden konvektiivisen sekoitusajan. Tällä tarkoitetaan sitä tyypillistä aikaa, jossa tähden konvektion virtaukset kuljettavat kaasua konvektiokerroksen pohjalta sen pinnalle ja takaisin. Sekä nuorten että kehittyneiden tähtien aktiivisuustasot ovat selitettävissä yhtenäisellä aktiivisuuden ja pyörimisliikkeen välisellä lainalaisuudella vain silloin, kun myös konvektio otetaan tässä skaalauslaissa huomioon.

Auringon tapaan myös muilla tähdillä saattaa olla aktiivisia alueita, joiden magneettikenttä on erittäin voimakas. Tähtien näkyvällä pinnalla erottuu myös usein tummia pilkkuja.

”Tähden pyöriessä nämä alueet tulevat esiin ja taas häviävät, mikä johtaa säännölliseen vaihteluun emission eli säteilyn kirkkaudessa”, kertoo Maarit Käpylä.

Koska tähtien emissiot voivat kuitenkin vaihdella myös muista syistä, erityisesti säteilyn pitkäaikaisen säännöllisen vaihtelun tunnistaminen on hankalaa.

Konvektiiviset sekoitusajat laskettiin tähtien rakenteen mallinnuksella, jossa otettiin huomioon kunkin tähden massa, kemiallinen koostumus ja evoluutiovaihe.

Vääntyvä magneettikenttä

Tähtien sisäinen pyörähdysaika eli pyörähdys oman akselinsa ympäri aiheuttaa kaasun leikkausliikettä. Siina vierekkäiset kaasuvirtaukset liikkuvat eri nopeuksilla viistäen toistensa ohi kuin sakset. Konvektio taas syntyy, kun tähden kuuma plasma nousee sisältä pintaa kohti, jäähtyy ja sitten vajoaa. Tähtien konvektio on voimakkaan turbulenttia eli pyörteistä.

Pyöriminen ja konvektio vääntävät yhdessä tähden magneettikenttää ja muodostavat sitä kasvattavan ja ylläpitävän dynamoprosessin, jonka toimintaa ei vielä täysin ymmärretä. Tähän asti tutkimus on tukenut teoriaa, jossa tähtien pyöriminen on aktiivisuudessa merkittävämmässä roolissa kuin konvektio. Tähden ikääntyessä sen pyöriminen yleensä hidastuu, mikä aiemman teorian mukaan tarkoittaisi, että niissä näkyy hyvin vähän tai ei lainkaan magneettista aktiivisuutta.

”Joidenkin tutkimiemme tähtien pyörähdysaika on satoja päiviä, kun esimerkiksi Auringon pyörähdysaika on vain 30. Silti niiden magneettinen aktiivisuus on yhtä korkea kuin Auringolla. Löysimme niistä jopa syklisesti muuttuvaa aktiivisuutta", kertoo tutkijatohtori Nigul Olspert Max Planck -instituutista.

”Uudet tutkimustuloksemme ovat vahva todiste siitä, että tähtien konvektiokerrosten kaoottisilla kaasuvirtauksilla on tärkeä merkitys tähtien aktiivisuuden synnyttämisessä”, sanoo Maarit Käpylä.

 

03.07.2020 23:00KATSO 3.7. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
05.07.2020 11:33ABB:ltä teollisen tason langaton kunnonvalvontaratkaisu moottoreille ja mekaaniselle voimansiirrolle
04.07.2020 13:44Aalto-yliopistolle huippusijoitukset kahdella nuorten yliopistojen ranking-listalla
02.07.2020 11:00Vuoden 2019 teollisuustuotannon arvo 93 miljardia euroa
01.07.2020 11:11Suurten yritysten liikevaihto kasvoi toukokuussa edelliskuukaudesta, mutta laski vuodentakaisesta
29.06.2020 11:11Luontoa matkiva pinnoite tekee akuista kestävämpiä ja tehokkaampia
27.06.2020 13:11Suomen lentokenttien matkustajamäärä väheni 98 prosenttia toukokuussa 2020
26.06.2020 23:33KATSO 26.6. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
25.06.2020 11:00Change on the Executive Board of Management of Bosch Rexroth AG
24.06.2020 12:22LSK täyttää 90 vuotta - uudistaen samalla brändi-ilmeensä

Siirry arkistoon »