Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Tutkijat kehräsivät superlankaa merilevästä ja ravunkuoresta

09.02.2020 13:44

rapuleva.jpg

Ravunkuoren kitiini antaa langalle lujuutta, ja levän alginaatti tekee siitä joustavaa. Uusi biomateriaali sopii erityisesti lääketieteen sovelluksiin, sillä sekä kitiinillä että alginaatilla on antimikrobisia ominaisuuksia.

Vahvan ja samalla joustavan materiaalin valmistaminen on materiaalisuunnittelun suurimpia haasteita: yleensä lujuuden lisääminen merkitsee joustavuudesta tinkimistä ja päinvastoin. Aalto-yliopiston, brasilialaisen São Paulon yliopiston ja kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat onnistuivat selättämään haasteen yhdistämällä merilevästä saatavaa kumimaista alginaattia ravunkuoren kitiiniin ja kehräämällä yhdistelmän vahvaksi ja sitkeäksi langaksi.

”Halusimme luoda biomateriaalin, jossa yhdistyisivät kitiinin ja alginaatin parhaat puolet”, Aalto-yliopiston professori Orlando Rojas sanoo.

Valmistusta varten tutkijat muokkasivat sinirapujen kierrätetyistä kuorista saamaansa kitiiniä niin, että se sai positiivisen sähkövarauksen, ja pilkkoivat sen nanomittaisiksi hiukkasiksi. Koska alginaattimolekyylit ovat luonnostaan negatiivisesti varautuneita, ne vetävät puoleensa positiivisesti varautuneita kitiinihiukkasia. Kun nämä komponentit tuodaan kosketuksiin, alginaatti alkaa kiertyä kitiinihiukkasten ympärille ja muodostaa säikeitä, jotka asettuvat yhdensuuntaisiksi, kun lankaa vedetään ylöspäin.

Tutkijat tekivät useita kokeiluja selvittääkseen, minkä kokoiset kitiinihiukkaset toimivat langassa parhaiten ja missä suhteessa komponentteja kannattaa sekoittaa. Kitiinihiukkasten pituus vaikutti merkittävästi langan ominaisuuksiin. Pidemmistä hiukkasista valmistettu lanka oli vahvaa mutta katkesi kehrätessä useammin, todennäköisesti hiukkasten koon aiheuttamien epätasaisuuksien vuoksi. Kun hiukkaset olivat pienempiä, lanka oli joustavampaa ja kehrääminen onnistui helpommin.

Sekä kitiini että alginaatti ovat yhteensopivia ihmiselimistön kanssa, ja molemmat torjuvat myös mikrobien kasvua. Siksi tutkijat uskovat, että niistä tehty hybridimateriaali on erityisen lupaava erilaisissa biolääketieteen sovelluksissa.

”Materiaalille voi löytyä käyttökohteita esimerkiksi haavanhoidossa, lääkekuljettimien materiaalina sekä kudosteknologiassa”, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Rafael Grande.

Tutkijat onnistuivat tuottamaan lankaa myös jatkuvatoimisena prosessina. Jatkotutkimus keskittyy prosessin kehittämiseen niin, että kehräys onnistuu yhä suuremmassa mittakaavassa.

31.07.2020 23:33KATSO 31.7. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia - mukana paljon maarakennusalan asiaa
03.08.2020 14:11Saabin kruununjalokivi löytyy yhä Suomesta
02.08.2020 11:00Transparent with a perfect flow
31.07.2020 11:00Enersense on saattanut Empower-yrityskaupan päätökseen
30.07.2020 11:00Alkusyksyn Metsäalan Ammattilehti työn alla - lähde mukaan ilmoituksella - lisäjakelussa mm. FinnMetko messuilla
29.07.2020 11:11Certified Marine Repair Center opened in Istanbul and Singapore
28.07.2020 11:33Metso Outotec toimittaa kiertouunijärjestelmän Lynas Kalgoorlien uudelle laitokselle Länsi-Australiaan
27.07.2020 11:11Kuluttajien luottamus ylitti jo keskiarvonsa - isot ostot houkuttavat
24.07.2020 23:00KATSO 24.7. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia - mukana paljon maarakennusalan asiaa
24.07.2020 11:00Hydroscandilta saa komposiittiletkut varastosta

Siirry arkistoon »