Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Yritysten digikypsyydessä on selkeitä toimialakohtaisia eroja

26.09.2019 12:11

digikypsyystason_vertailu_dimensioittain.jpg

Yritykset ovat voineet selvittää organisaationsa digitalisaation kypsyystason ja verrata sitä muihin organisaatioihin VTT:n verkkotyökalulla. Vuodesta 2017 asti käytetyn digikypsyystyökalun vastausten analysointi osoittaa, ettei digitalisaation eteneminen yrityksissä ole kiihtynyt. Eri aloilla on suuria eroja digitalisaation hyödyntämisessä.

(kuva yllä: Digikypsyystason vertailu dimensioittain valituilla toimialoilla.)

Digikypsyystyökalu ei tarkastele tiettyjä teknologioita vaan kokonaisvaltaisesti organisaation toimintaa. Sen kuusi dimensiota ovat Strategia, Liiketoimintamalli, Asiakasrajapinta, Organisaatio ja prosessit, Ihmiset ja kulttuuri sekä Informaatioteknologia.

Digikypsyys kehittyy hitaasti

Digitalisaation eteneminen yrityksissä on pysynyt digikypsyystyökalun vastausten perusteella hyvin samanlaisella tasolla kahden vuoden tarkastelujaksolla. Havaintoa tukee myös kesäkuussa julkaistun Digibarometri 2019 -raportin1 maininta siitä, että vaikka yritykset hyödyntävät yhä enemmän digitalisaatiota liiketoiminnassaan, viime vuosina kasvu on ollut verkkaista. 

Kaikkien vastausten keskiarvoja tarkasteltaessa korkeimmat digikypsyystasot on saavutettu Organisaatio ja prosessit- sekä Informaatioteknologia-dimensioissa. Nämä ovatkin perusedellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseen. Korkea kypsyystaso voi kuitenkin viitata myös siihen, että digitalisaatiossa edetään teknologia edellä. Digitalisaatio tulee kuitenkin huomioida kaikessa organisaation toiminnassa. Myös strategian, tarjoaman, työvoiman, kulttuurin ja rakenteen pitää pystyä vastaamaan digitalisaation mahdollistamiin muutostarpeisiin ja huomioda asiakkaiden, työntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden odotukset2,3.  Strategia-dimensiossa on päästy myös melko korkealle tasolle, ja hieman alempana ovat Liiketoimintamalli- sekä Ihmiset- ja kulttuuri-dimensio. 

Sen sijaan Asiakasrajapinta-dimension keskiarvo on pysytellyt koko tarkastelujakson ajan kaikkein alhaisimmalla tasolla. "Digitalisaation mahdollisuuksia muun muassa asiakkaiden osallistamisessa ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä ei ole vielä hyödynnetty kaikkialla niin laajasti kuin voitaisiin. Tämä vaatii yleensä laajaa tiedonkeruuta ja eri järjestelmien yhteistoimintaa", sanoo VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto.

Erot eri dimensioissa yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat pieniä, vaikka yksityinen sektori näyttäisikin olevan hieman julkista sektoria edellä lähes jokaisessa dimensiossa. Asiakasrajapinnassa sekä Organisaatio ja prosessit -dimensiossa tulokset ovat hyvin samanlaiset. 

Palvelualoilla yritykset ovat digikypsyydessä jo pitkällä 

Eri aloilla on suuria eroja digitalisaation hyödyntämisessä. Suurimmat erot digikypsyydessä saatiin yritysten toimialakohtaisessa vertailussa.

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä IT-alan palvelut olivat selkeästi muita tarkasteltuja toimialoja korkeammalla kypsyystasolla jokaisessa dimensiossa. Asiakasrajapinta-dimensiossa tulevat esille mm. rahoitus- ja vakuutusalalla tehdyt satsaukset digitaalisiin kuluttajapalveluihin. Muut palvelualat ovat selvästi niitä ja IT-palveluita alemmalla tasolla, mutta kuitenkin korkeammalla tasolla kuin valmistavan teollisuuden yritykset.  

Hieman pienemmät erot palvelualojen ja valmistavan teollisuuden välillä on havaittavissa Organisaatio ja prosessit- sekä Informaatioteknologia-dimensioissa. Näissä samoissa dimensioissa näkyy myös selkeä ero metallituotteita sekä koneita ja laitteita valmistavien yritysten välillä. Metallituotteita valmistavat yritykset ovat tämän tarkastelun perusteella molemmissa korkeammalla tasolla. 

Digikypsyyden kartoitus on kehittämistyön lähtökohta 

VTT:llä on tehty pitkäjänteistä työtä digitalisaation etenemisen analysoinnissa ja sen vaikutusten arvioinnissa sekä prosessien ja työkalujen kehittämisessä niin yksityisen kuin julkisen sektorin digitalisoitumisen kiihdyttämiseksi. Avoimesti verkossa saatavissa oleva digikypsyystyökalu antaa vastaajalle nopeasti yleiskuvan organisaation digikypsyystasosta 26 kysymyksen avulla. Kyselyyn vastaaminen vie noin 20 minuuttia, ja tuloksen saa heti kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu. 

Työkalussa digikypsyyttä arvioidaan asteikolla 0-4; alin tarkoittaa, ettei digitalisaatiota vielä ole hyödynnetty, kun taas ylimmällä tasolla organisaatio sekä soveltaa digitalisaatiota että seuraa ja kehittää sitä. Tavoitteena ei ole saavuttaa jokaisessa dimensiossa korkeinta kypsyystasoa, mutta yrityksen on tärkeää tietää tilanne ja miettiä, mikä oman organisaation tavoitetason tulisi olla.

Työkalusta on myös tehty erillinen versio organisaatiokohtaisia työpajoja varten, jolloin samasta organisaatiosta on kutsuttu useita ihmisiä ensin vastaamaan kyselyyn ja sen jälkeen työpajaan keskustelemaan tuloksista. Työpajassa digitalisaation eri näkökulmia yrityksen sisällä ja yhteistä kokonaiskuvaa on saatu hyvin esille, koska erilaisissa rooleissa toimivat henkilöt ovat vastanneet kyselyyn kukin omasta näkökulmastaan. On selvää, että jokainen kysymys ei ole jokaiselle vastaajalle yhtä selkeä tai relevantti, mutta yhteisessä keskustelussa on ollut mahdollista avata myös itselle vieraampia näkökulmia.  

Tulosten perusteella voi perustellusti miettiä omalle organisaatiolle sopivaa tavoitetasoa eri dimensioissa sekä toimenpiteitä tavoitetason saavuttamiseksi. Tämä auttaa muodostamaan koko organisaation kannalta parhaimman digitalisaatiostrategian ja kohdentamaan kehitysaskeleet strategian mukaisesti parhaimman hyödyn saavuttamiseksi. 

"Olemme hyödyntäneet onnistuneesti digikypsyystyökalua osana DigiLeap EAKR-hankkeessa kehitettyä Digitilanteen kartoitus -palvelua. Hankkeessa olemme tehneet 19 PK-yritykselle digitilanteen kartoituksen, jonka pohjalta yritykset ovat voineet suunnata omaa digikehitystään. Kokemuksemme mukaan yritykset kokivat digitilanteen kartoituksen hyvänä tapana jäsentää nykytilaa ja mihin suuntaan seuraavia kehitystoimenpiteitä kannattaisi viedä", kertoo VTT:n erikoistutkija Jukka Kääriäinen

Tutustu digikypsyys-kyselyyn https://digimaturity.vtt.fi/

Digikypsyystyökalu on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien kaikille avoimena verkkokyselynä suomeksi ja englanniksi. Aineistossa on tällä hetkellä yli 300 vastausta. Tässä analyysissa on tarkasteltu sen aineistoa ajalta 3/2017 -3/2019. Tarkasteluun valittiin Suomessa toimivat organisaatiot, joissa työntekijöiden määrä on vähintään 10 henkilöä. Lisäksi aineistosta poistettiin vastaukset, joissa oli puutteita taustatietojen tai vastausten suhteen. Lopulliseen analyysiin otettiin mukaan noin 200 vastausta, joista 60 % oli yksityisellä ja 40 % julkisella sektorilla toimivia organisaatioita. 

VTT on toteuttanut työkalun myös tekoälykypsyyden tarkasteluun: https://ai.digimaturity.vtt.fi/

Tukea PK-yritysten hallittuun digitalisaatiossa etenemiseen löytyy myös Apuadigiin sivustolta: https://www.apuadigiin.fi/

08.12.2019 15:50Salhydrolle valmistuu uudet toimitilat Nurmijärvelle
08.12.2019 11:11Teknisen Kaupan markkinakatsaus 3Q 2019: Teollisuuden kysyntä kannattelee, odotukset heikentyvät
07.12.2019Fugro awards contract to Bosch Rexroth to fully maintain and further improve Fugro Synergy´s hydraulic equipment
06.12.2019 11:11VTT kehitti selluloosakuidusta valokuidun
05.12.2019 11:00Uudet ISOBUS-yhteensopivat AgPLd-turvaluokitellut ohjaimet traktori- ja työkonesovelluksiin
04.12.2019 15:00ASUS tuo markkinoille ZenBook Duo-kannettavan mullistavalla ScreenPad Plus -kosketusnäytöllä
03.12.2019 12:12Raiha Hydraulicsin verkkosivuilla joulukalenteri missä hyviä tarjouksia hydrauliikka tuotteista
03.12.2019 9:00Yleiskäyttöinen korjausliima-uutuus teollisuuslaitteistojen huoltoon ja korjaukseen
02.12.2019 10:00Specma Oy investoi tulevaisuuteen ostamalla HTR-Hydraulics Oy:n liiketoiminnan
02.12.2019 6:00MacGregorille kahdeksan miljoonan euron tilaukset satama- ja laivastohankkeista Euroopassa 

Siirry arkistoon »