Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna

18.09.2019 13:22

Suuryrityksistä 70 prosenttia on kärsinyt viennin luottotappioita. Tappioiden lisäksi puolet suurista vientiyrityksistä on menettänyt tärkeitä kauppoja, vaikka ne tuntevat riskienhallinnan ja vienninrahoituksen tavat kohtuullisen hyvin. Tiedot selviävät kesällä julkaistusta vientikaupan rahoitusbarometrista, jonka teettivät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari.

Lähes jokaisella suuryrityksellä on kirjattu luottopolitiikka. Sen olemassaolon pitäisi johtaa automaattisesti pienempiin luottotappioihin, sillä ohjeistukseen kirjataan hyväksyttävä riskitaso vientikaupoissa. Lopputulos on kuitenkin toinen.

– Suuryritykset laskevat tarkasti asiakkaidensa riskiprofiilin ja tekevät suojauksen kustannus–hyöty-arviot. Ne hakevat koko ajan tasapainoa. Myyntivolyymia on niin paljon, että vastaan tulee väistämättä epäkelpoja kumppaneita, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén pitää niin ikään suuryritysten luottotappioita tietoisena valintana.

– Luottopolitiikan rooli on eri asemassa eri yrityksissä. Osalla voi olla hyvinkin tiukka politiikka, joka määrää millä ehdoilla kauppaa voidaan käydä. Toisaalta muutaman sadan tuhannen euron kauppa voi olla bisnespotentiaalin osalta niin houkutteleva, että yritykset ovat valmiita ottamaan riskejä, Andersén perustelee.

Tutkimuksen mukaan yritysten keskimääräinen vientikaupan koko on alle 100 000 euroa. Yli puolet suuryritystenkin vientikaupoista on arvoltaan alle puoli miljoonaa euroa.

Puolet kaupoista jää toteutumatta

Suuryritykset tuntevat kohtuullisesti ostajaan liittyvien riskien hallitsemisen mekanismit. Niistä tunnetuin on ennakkomaksu. Sen jälkeen tulevat remburssi, Finnveran vientitakuut, yksityinen luottovakuutus ja pankkitakaus.

Siitä huolimatta lähes puolet vastaajista ilmoittaa, että yritykseltä on jäänyt toteutumatta tärkeitä vientikauppoja rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Andersén pitää lukua yllättävän korkeana.

– Meillä on paljon ratkaisuja vientikauppojen rahoittamiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että myös me arvioimme aina osapuolten luottokelpoisuuden suhteessa omaan luottopolitiikkaamme ja teemme riskinottopäätöksen tältä pohjalta. Ostajan heikko taloustilanne voi selittää osaa kauppojen peruuntumisesta, Andersén kertoo.

Ennakkomaksu nousee ensimmäiseksi riskienhallinnan vaihtoehdoksi vientiyritysten kokoon katsomatta. Toisaalta yritykset tunnistavat, että maksuajan myöntäminen ostajalle on merkittävä kilpailutekijä.

– Mitä pienempiin yrityksiin mennään, sitä heikommin tunnetaan muita suojausmekanismeja ja ostajarahoitustapoja, Haarasilta sanoo.

finnvera-ja-kauppakamari-vientiyritysten-tyypillinen-luottotappio-30-000-euroa-luottotappiot-yha-viennin-jarruna.jpg

Luottopolitiikka kaikille yrityksille

Kaupoista syntyvät tappiot vaihtelevat toimialoittain ja vientimaittain, sillä yritysten maksumoraali vaihtelee. Mediaani luottotappio on 30 000 euroa. Kymppitonnien menetykset iskevät kuitenkin kovempaa liikevaihdoltaan alle kahden miljoonan euron mikroyritykseen kuin yli 300 miljoonan euron suuryritykseen.

Haarasilta ja Andersén kannustavat myös pienempiä yrityksiä määrittelemään kirjallisen luottopolitiikan. Riskit kasvavat, jos ohjeistus puuttuu. Yksi riskiryhmä on liikevaihdoltaan 50–100 miljoonan euron yritykset, joista kolmannes ei ole määritellyt luottopolitiikkaa.

– Suuryritykset ovat oppineet hallitsemaan riskejä. Ne ovat muutenkin konservatiivisempia kuin ulkomaiset kilpailijat. Asiakkaat ovat tuttuja ja riskejä uusille markkinoille etabloitumiseen otetaan vähän. Silloin tarve ulkopuolisille riskiratkaisuille on pienempi verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan yrityksiin, Andersén sanoo.

Lisätietoa 

Vientikaupan rahoitusbarometri julkaistiin 5.6.2019. Toista kertaa tehtyyn barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia. Vientikaupan rahoitusbarometrin teettävät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC.

15.10.2019 13:11Valmet toimittaa polttoprosessien diagnostiikka- ja monitorointiteknologiaa Outokummun Tornion tehtaalle Suomeen
14.10.2019 14:14Hanhikivi 1 -ydinvoimalan päälaitteiston valmistus alkoi Japanissa
13.10.2019 12:11Teollisuuden uudet tilaukset laskivat elokuussa 17,0 prosenttia vuodentakaisesta
12.10.2019 16:11Tutkijat kehittävät osia avaruusaluksiin 3D-tulostimella
11.10.2019 8:32Kysely: Puolet yrittäjistä joutunut huijauksen kohteeksi
11.10.2019 8:23Kasvanut akkupalojen riski litiumioniakkujen negatiivisena ominaisuutena
10.10.2019 15:33Stauff Agritechnica-messuilla - Pistoliitin maatalouskoneiden hydraulisille jarruputkille
09.10.2019 12:12Breaking ground in intralogistics with the ActiveShuttle from Bosch Rexroth
08.10.2019 11:11Valmet kehittää kenttäpalvelutoimintojaan investoimalla uuteen digitaaliseen alustaan
07.10.2019 11:00Hydroscandin Jyväskylän uusien toimitilojen avajaiset huomenna tiistaina 8.10. - tervetuloa!

Siirry arkistoon »