Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Ammattikoulun käyneiden kokoaikatyön yleisin kuukausiansio 2 300 euroa vuonna 2018

06.09.2019 12:11

euroja_100x.jpg

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden palkansaajien kokoaikatyön yleisin kokonaisansio oli 2 300 euroa kuukaudessa vuonna 2018. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, ylityöansiot ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin ja yksityisellä sektorilla yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Yllä oleva kuvio esittää ammatillisen koulutuksen käyneiden kokoaikaisten palkansaajien lukumäärän kokonaisansioiden mukaan.

Kuviossa kokonaisansiot on jaettu sadan euron luokkiin. Eniten ammatillisen koulutuksen suorittaneita palkansaajia oli välillä 2 300–2 399 euroa, noin 35 000 henkilöä. Tämä oli yleisin (moodi) ansioluokka. Tyypillisimpiä ammattiluokkia tässä ryhmässä olivat mm. päiväkotien lastenhoitajat, sosiaalialan hoitajat ja kiinteistöhuollon työntekijät.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 694 ja keskiarvo 2 881 euroa kuukaudessa. Puolet ansaitsi mediaania vähemmän, puolet enemmän. Sen sijaan kaikkiaan 60 prosenttia kokoaikaisista ammattikoulun suorittaneista ansaitsi keskiarvoa vähemmän. Tämä selittyy sillä, että suurimmat kokonaisansiot nostavat keskiarvoa.

Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien, ei pelkästään ammattikoulun käyneiden, yleisin kuukausiansio oli 2 600 euroa kuussa vuonna 2018. Vastaavasti mediaani oli 3 079 euroa ja keskiarvo 3 465 euroa.

Ammattikoulusta palvelu-, rakennus- ja teollisuusalan ammatteihin

Palkkarakennetilaston kaikista palkansaajista 36 prosenttia on suorittanut ammatillisen koulutuksen.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiksi palkansaajiksi luetaan Kansallisen koulutusaste 2016 -luokituksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattitutkinnon suorittaneet palkansaajat. Ammattikoulun jälkeen erikoisammattitutkinnon, alimman korkea-asteen tai korkeakoulututkinnon suorittaneita palkansaajia ei lueta mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ryhmään.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden enemmistö, 35 %, työskenteli vuonna 2018 palvelu- ja myyntityöntekijöinä. Yleisimpiä ammattiluokkia tässä ryhmässä olivat erilaiset hoitotyöntekijät, kuten sosiaalialan hoitajat, päiväkotien lastenhoitajat, lähihoitajat ja kotipalvelutyöntekijät. Myös myyjän ammatissa työskennelleiden määrä oli huomattava.

Muissa ammattiluokituksen pääryhmissä työskentelevien joukossa yleisimpiä ammattiluokkia olivat eri alojen korjaajat ja asentajat, rakennus- ja kuljetustyöntekijät, paperi- ja metallialan työntekijät sekä siivous- ja varastotyöntekijät.

Johtajina ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista työskenteli 0,4 prosenttia, eli neljä henkilöä tuhannesta.

Yllä olevassa kuviossa on esitetty vertailutietona alemman korkeakoulututkinnon, eli amk-tutkinnon tai yliopiston kandidaatin tutkinnon, suorittaneiden palkansaajien ammattiluokan pääryhmä. Vuonna 2018 he työskentelivät pääsääntöisesti asiantuntija- sekä erityisasiantuntijatehtävissä.

Ammattikoulun suorittaneiden yleisin ammatti on myyjä

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden koko- ja osa-aikaisten palkansaajien Ammattiluokituksen 2010 mukainen yleisin ammatti on myyjä. Tähän laajaan ammattiluokkaan kuuluvat mm. ruokakauppojen, vähittäisliikkeiden ja sekä autokauppojen myyjät.

Koko- ja osa-aikaisten myyjien kokonaistuntiansioiden mediaani oli 14,5 euroa vuonna 2018. Puolet myyjistä, eli noin 19 000 palkansaajaa, ansaitsi vähemmän kuin 14,5 euroa tunnissa ja puolet enemmän.

Kokonaistuntiansioihin, kuten kuukausiansioihin, on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut, eikä niistä ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Kokonaistuntiansiot on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika ei perustu tehtyihin työtunteihin, vaan tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhentämisen johdosta pidetyt vapaapäivät (pekkaset) on luettu tilastovuodesta 2018 lähtien mukaan palkattuihin tunteihin, ks. muutoksia tässä tilastossa .

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ansiot vaihtelevat koulutusalan mukaan

Ammatillisen koulutuksen tutkintoala oli yhteydessä tuntiansioiden tasoon vuonna 2018. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta valmistuneiden tuntiansioiden mediaani oli 3,9 euroa suurempi kuin terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneiden palkansaajien. Ero tuntiansioissa oli siis yli 20 prosenttia tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen hyväksi.

Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen ohella suurimmat mediaaniansiot olivat tekniikan (17,9 €) ja kaupan (16,7 €) aloilta valmistuneilla palkansaajilla.

Tyypillisimpiä tutkintoja näillä koulutusaloilla olivat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (ent. datanomi), kone-, metalli-, rakennus-, sähkö- ja autoalan perustutkinnot, talonrakentajan perustutkinto sekä merkonomin tutkinto.

Terveys- ja hyvinvointialan ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista yli puolet oli suorittanut lähihoitajan perustutkinnon vuonna 2018. Lähihoitajien perustutkinnon suorittaneiden osuus kaikista ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista oli 13 prosenttia.

Miesvaltaisissa ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa suuremmat ansiot

Mitä suurempi osuus ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneista oli miehiä, sitä suurempi ansiotaso tutkinnon suorittaneilla palkansaajilla oli tyypillisesti vuonna 2018.

Tämä hahmottuu alla olevasta kuvasta. Siihen on kuvattu omana pisteenään jokainen yli 250 palkansaajaa vuonna 2018 sisältänyt ammatillisen koulutuksen tutkinto. Jokaiselle tutkinnolle on laskettu kokonaistuntiansioiden mediaani sekä miesten osuus tutkinnon suorittaneista palkansaajista.

Toinen keskeinen kuviosta havaittava seikka on tutkintojen sukupuolittuminen. Lukuisissa tutkinnoissa oli vuonna 2018 selkeä nais- tai miesenemmistö. Kaikista harvinaisimpia olivat tutkinnot, joissa miesten osuus oli 60 ja 80 prosentin välillä.

Esimerkkejä naisvaltaisista tutkinnoista olivat kauneudenhoitoalan perustutkinto, hammashoitaja (alempi tutkinto) ja perushoitajan tutkinto. Miesvaltaisia tutkintoja olivat mm. putkiasentajan, rakennusmiehen ja lentokoneasentajan tutkinnot.

Lähde: Palkkarakenne 2018, Tilastokeskus

18.11.2019 12:393D-tulostuspalvelut tuovat lisäävän valmistuksen yhä useamman ulottuville
17.11.2019 10:00HAWE Finland on muuttanut uusiin toimitiloihin Espoossa
16.11.2019 11:00IT- ja metsäyhtiöt aloittavat tiiviin yhteistyön - tehtaat innovaatioalustoiksi
15.11.2019 11:11AEL ja Amiedu yhdistyvät - uusi koulutus- ja konsultointipalvelujätti sai nimen Taitotalo
14.11.2019 10:52Bosch Rexroth -jälleenmyyjien tehdasvierailu Saksassa
13.11.2019 12:11Syyskuussa liikevaihto kasvoi kaikilla kaupan toimialoilla
12.11.2019 14:30Stauff tuo markkinoille Pohjolan vaativiin oloihin tarkoitetun liitinvalikoiman
12.11.2019 9:09Team Finland -verkosto tiivistää yhteistyötään - entistä sujuvampaa asiakaspalvelua yrityksille kotimaassa ja maailmalla
11.11.2019 9:00Messukeskus: Teknologia 19 kasvoi kokoa niin pinta-alaltaan kuin kävijämäärältään
10.11.2019 9:11Itseohjautuvat autot kisaavat toisiaan vastaan Hervannassa

Siirry arkistoon »