​Tutkimusrahoituksen suurimman potin, miljoona euroa, sai Suomen tekoälykeskus FCAI (Finnish Center for Artificial Intelligence). FCAI kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta, ja sitä vetävät Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT. 

Tekoälykeskus rakentaa ohjelmistotyökalupakkia, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä tekoälyn soveltamiseen. Vaikka tekoäly on ollut viime aikoina paljon otsikoissa, sen hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Tekoälyratkaisuiden kehittämistä hidastaa se, että työhön tarvitaan tällä hetkellä huippuasiantuntijoita ja näistä on maailmanlaajuisesti kova kilpailu.

– Rakennamme ohjelmistotyökaluja, joilla yritys voi itse kehittää tarvitsemansa tekoälyratkaisut niin, ettei heidän tarvitse luoda tekoälyavusteisia ohjelmistotyökaluja itse alusta asti. Eli tekoälyn soveltaminen onnistuu ilman syvällistä tekoälyosaamista. Samalla tavoitteenamme on mahdollistaa tekoälyn ydinteknologian pitäminen suomalaisen teknologiateollisuuden hallussa, hankkeen johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski kuvailee.

Lasertekniikasta etsitään ratkaisua juomaveden likaantumisen nopeaan havaitsemiseen

Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa kehitetään virologian ja lasertekniikan menetelmiä juomaveden laadun seuraamiseen (490 000 euroa). Aiemmin veden mikrobiologista laatua on tarkkailtu viljelymenetelmillä, joiden ongelmana on niiden hitaus. Usein sairastapaukset ovatkin ensimmäinen merkki juomaveden likaantumisesta.

– Tähtäämme bakteerien ja virusten nopeaan havainnointiin talousvedestä. Mikäli haitalliset mikrobit havaittaisiin nopeammin, suojaus- ja puhdistustoimet voitaisiin aloittaa välittömästi, sanoo tutkimushanketta johtava Associate Professor (tenure track) Juha Toivonen TTY: fotoniikan laboratoriosta.

Nopeammilla varoitusmenetelmillä olisi iso merkitys maailmanlaajuisesti. Saastuneen juomaveden arvioidaan aiheuttavan maailmassa vuosittain noin 1,8 miljoonaa kuolemantapausta. Suomesta löytyy korkeatasoista veteen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Hanke vahvistaa entisestään Suomen asemaa puhtaan veden maana ja vesiosaajana. 

Itse ohjautuvat työkoneet ja uudenlainen röntgentekniikka soveltavat tekoälyä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen, professori Aki Mikkolan vetämä tutkijaryhmä luo uudenlaista, tekoälyn ja teholaskennan yhdistelmään perustuvaa tapaa ohjata työkoneita ennakoivasti (230 000 euroa). Koneille luodaan "tietoisuutta", jonka avulla ne pystyvät ymmärtämään liikkeisiin liittyviä syy-seuraussuhteita, eli toimimaan itsenäisesti muuttuvassakin ympäristössä.   

Oulun yliopiston hankkeessa lääketieteelliseen kuvantamiseen yhdistetään tekoälyä (525 000 euroa) professori Miika Niemisen johdolla. Projektille antaa asiantuntemuksensa myös Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen. Uudella teknologialla voidaan esimerkiksi vähentää potilaan säteilyannoksia röntgenissä.

Parempaa optiikkaa, tehokkaampia komposiitteja ja empaattisempaa teknologiaa

Rahoitusta myönnettiin myös kolmelle muulle tutkimusavaukselle: 

Kolmesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmästä koostuva, professori Pasi Kallion vetämä ryhmä kehittää uutta, automaattisen mittauksen menetelmää kuitulujitettujen komposiittien tutkimukseen yhdistämällä mikrorobotiikan, numeerisen mallinnuksen ja materiaalitieteen osaamisen (460 000 euroa). 

Itä-Suomen yliopiston 3D-tulostusta hyödyntävä, professori Jyrki Saarisen vetämä tutkimus mahdollistaa aiempaa monimutkaisempien optisten ja optoelektronisten toimintojen toteuttamisen pienemmässä tilassa. Tämä näkyy optisten laitteiden pienemmässä koossa, kevyemmässä painossa ja halvemmassa hinnassa (380 000 euroa).

Aalto-yliopistossa professoreiden Katja Hölttä-Otto ja Mikko Sams työryhmä tutkii, kuinka empatia tuodaan osaksi teknologian kehittämistä. Tavoitteena on lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja käyttäytymisestä niin, että syntyvä tuote tai palvelu todella vastaa ihmisten tarpeisiin (200 000 euroa). 

Rahoitusta yhteiskuntaa uudistavalle teknologia-alan tutkimukselle

Teknologioilla on keskeinen rooli maailman suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma etsii tutkijoita, joilla on maailmanluokan ideoita ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Kolmatta kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin tänä vuonna yli 80 ideaa uusista tutkimusavauksista, joista osa valittiin edelleen jalostettaviksi. 

– Painotimme tänä vuonna kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joiden keskiössä on suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa kestävästi uudistavat digitaaliset teknologiat ja palvelumallit, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen avaa kriteerejä.

– Tutkijat yhdistävät hienolla tavalla uusia digitaalisia teknologioita monialaiseen osaamiseen.  

Näissä tutkimusavauksissa on myös selkeästi soveltava näkökulma – ne luovat aidosti ratkaisuja ihmisille ja yhteiskunnalle, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen sanoo.