Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Uudet tuulivoimalat tehokkaita myös heikolla tuulella - hyödyt viisinkertaisia

Share |
11.06.2018 7:56

tuulivoima.jpg

Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti uuden tuulivoimateknologian mahdollisuuksia ja taloudellisia hyötyjä. Teknologia moninkertaistaa tuulienergian hyödyt ja mahdollistaa kilpailukykyisen tuulivoiman hyödyntämisen Suomessa.

Tuulienergiaan investoidaan parhaillaan voimakkaasti, jolloin uuden ja kilpailukykyisen teknologian merkitys korostuu. Maailmanlaajuisesti tuulivoiman osuus on noin 4 % maailman sähkönkulutuksesta, ja Euroopassa vastaava osuus on jo yli 10 %.

VTT selvitti Suomen maatuulivoimapotentiaalia ja vertasi eri teknologiasukupolvia. Maatuulivoimalat rakennetaan usein avarille paikoille, joilla tuulee riittävästi. Ongelmana on, että heikolla tuulella ei saada riittäviä tehoja. Uusi teknologia mahdollistaa nyt aikaisempia tuulivoimalasukupolvia korkeammat tornit ja suuremmat roottorit eli pidemmät lavat. VTT selvityksessä ilmeni, että uuden ajan tuulivoimalat ovat riittävän tehokkaita myös heikolla tuulella. Etuna on, että voimaloita voi sijoittaa jatkossa vapaammin, esimerkiksi metsäisille alueille.

Uusi teknologia mahdollistaa kilpailukykyisen tuulivoimasähkön lisäämisen. Vaikka uusien voimaloiden investointikustannukset ovat oletuksissa suuremmat kuin vanhan, niistä saatavat hyödyt potentiaalin kasvamisena ovat viisinkertaisia verrattuna vanhempaan teknologiaan. Samalla kustannusoletuksella voidaan uudella teknologialla kattaa koko Suomen sähkönkulutus (86 TWh), kun vanhalla teknologialla potentiaali jää noin 16 terawattituntiin. Maankäyttöoletuksilla ei myöskään ole niin suurta vaikutusta potentiaaliarvioon käytettäessä uutta teknologiaa, koska se mahdollistaa taloudellisesti kannattavan tuotannon useammissa kohteissa.

”Tuulivoimaa on Suomessa saatavilla riittävästi. Teknologia ja maankäytön rajoitukset vaikuttavat käytettävissä olevaan tuulivoimapotentiaaliin eli vuosittaiseen energiantuotantoon. Tärkeintä on päättää, kuinka paljon sitä hyödynnetään. Käytännössä tuulivoimalla on tarkoitus kattaa osa sähkönkulutuksesta. Laajamittainen tuulivoiman hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja koko sähköjärjestelmään”, sanoo tutkija Erkka Rinne VTT:ltä.

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja Suomella on erityinen kilpailuvaltti, koska meillä on arktista tuulivoimaosaamista. VTT kehittää ympäristövaikutukset huomioivaa uusinta teknologiaa, jossa hyödynnetään esimerkiksi tuulivoimaloiden virtuaalimallinnuksen työkaluja ja säätömahdollisuuksia.

VTT:n tekemä tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa EL-TRAN-tutkimushanketta (2015–2021). Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tieteellinen artikkeli: Erkka Rinne, Hannele Holttinen, Juha Kiviluoma & Simo Rissanen. ”Effects of Turbine Technology and Land Use on Wind Power Resource Potential.” Nature Energy, 2018. doi:10.1038/s41560-018-0137-9.

23.05.2019 16:11Fluiconnecton Jyväskylän uudistuneessa HydroShopissa avajaiset huomenna perjantaina 24.5.
23.05.2019 14:11Neste ja VTT vahvistavat kumppanuuttaan investoimalla suomalaisiin tutkimusympäristöihin
21.05.2019 11:11Hydroscand on avannut uuden hydrauliikkamyymälän Helsinkiin
20.05.2019 10:11Dunlop Hiflex 50v-juhlavuoden Road Show -kiertue jatkuu 21.5. Jyväskylässä, 22.5. Mikkelissä, 23.5. Joensuussa ja 28.5. Rovaniemellä
20.05.2019 8:11Taitaja2019 kilpailu alkaa - olemme ammattien, koulutuksen ja työelämän näköalapaikalla!
20.05.2019 8:00Yritysten varastojen arvot kasvussa
19.05.2019 12:11Valmet korvaa prosessi- ja laatusäädöt Delkeskampin tehtaan kartonkikoneella Saksassa
19.05.2019 7:01Uusi jättikokoinen FLUID Finland lehti työn alla - LÄHDE MUKAAN ILMOITUKSELLA!
18.05.2019 11:01Metso on saanut päätökseen HighService Service -yrityskaupan Chilessä
17.05.2019 9:00ANDRITZ toimittaa selluntuotannon avaintuotantoteknologiaa ja pääprosessi-laitteita Klabinin sellutehtaalle Brasiliaan

Siirry arkistoon »