Teollinen internet mullistaa laitekantatason palveluratkaisuja02.01.2018 9.11
Vuoden lopussa päättyvä S4Fleet-tutkimusohjelma on edistänyt kansallisen tieteellisen kyvykkyyden syntyä datapohjaisissa palveluissa ja Tampereen teknillisen yliopiston tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä digitalisoituvien teollisten palveluratkaisujen tutkimuksessa. (kuva: takarivissä Tuomas Korhonen, Miia Martinsuo ja Kari Koskinen; eturivissä Eija Vaittinen, Teemu Laine, Khadijeh Momeni ja Henri Vainio.) Tulevaisuudessa datapohjaiset palvelut ovat teollisen internetin myötä yhä suuremmassa roolissa valmistavassa teollisuudessa. Oleellista palvelujen kehityksessä on asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä oikean datan saaminen, hallinta ja jalostaminen koko palvelujärjestelmän hyödyksi. Laitekantatason palveluratkaisujen kehittäminen vaatii toimitusverkoston erilaisten yritysten kiinteää yhteistyötä. Viime vuosina teollinen internet on lisännyt tuotannollisten yritysten valmiutta sekä omien prosessiensa että asiakkaan toiminnan tiiviimpään seurantaan ja sitä kautta datapohjaiseen palvelutoimintaan. Näihin haasteisiin on pureutunut vuoden lopussa päättyvä DIMECCinkoordinoima ja Tekesin, yritysten ja tutkimuslaitosten rahoittama S4Fleet – Service Solutions for Fleet Management -tutkimusohjelma. TTY:n rooli tutkimusohjelmassa on tärkeä ja projekteja yhteensitova, sillä yliopistomme osallistui tutkimusohjelman kaikkiin kolmeen projektiin yhteensä viiden tutkimusryhmän voimin. Tutkimusohjelma on ollut TTY:lle tuloksellinen: se on tuottanut kiinnostavia julkaisuja, väitöskirja-aineistoja, kansainvälisiä vaihtoja, aktiivista tulosten jakamista ja konkreettista kansainvälistä yhteistyötä johtavien tutkijoiden kanssa. Teollisuustalouden, konetekniikan ja tiedonhallinnan osaamisten yhdistelmä tulee tulevaisuudessakin luomaan kiehtovia tutkimusmahdollisuuksia teollisten palveluratkaisujen alueella, sillä digitalisaation ja erityisesti teollisen internetin erilaiset sovellukset haastavat palveluverkostoja kehittymään jatkuvasti. Tulevaisuudessa tutkimusta aiheen parissa jatketaan muun muassa TTY:n ja VTT:n yhteisessä Älykkäiden koneiden ja valmistamisen osaamiskeskittymässä SMACCissa. Lähtökohtana asiakastarve Palveluratkaisujen lähtökohtana on aina jokin asiakastarve, joka erityisesti teollisuudessa usein liittyy laitekapasiteetin arvontuottokykyyn, käytettävyyteen ja käyttöasteeseen ja sitä kautta asiakkaiden ydinliiketoimintaan. S4Fleet-ohjelman tuotantoyritykset olivat ohjelman alussa kiinnostuneita siitä, kuinka teollinen internet voi mahdollistaa ennakoivat ja tehokkaat palveluratkaisut, kun asiakkaiden laitekanta on hajautunut globaalisti. – Olemme tässä tutkimusohjelmassa päässeet tutkimaan palveluajattelun juurtumista myyntityöhön, palvelutarpeen löytämistä osana ratkaisutoimituksia, palvelujen ansaintalogiikoita, asiakkaiden kykyä vastaanottaa uusia palveluja ja palvelujärjestelmän vakiointia globaalissa kentässä, palveluoperaatioihin keskittynyttä projektia johtanut professori Miia Martinsuo kertoo. – Valmistavat yritykset tarvitsevat palvelutoiminnassaan yhteistyötä ohjelmistotuottajien, jälleenmyyjien ja ulkopuolisten palvelutarjoajien kanssa, joten palveluratkaisuissa haasteelliseksi voi osoittautua kolmikantayhteistyö valmistajan, asiakkaan ja ulkopuolisen tahon kesken, hän jatkaa. Taloustieto ja laitekantatieto yhteen Kannattavuusvetoinen palveluliiketoiminnan kehittäminen edellyttää asiakastarpeen ja laitekapasiteetin arvontuoton yhdistämistä tuotantoyrityksen kannattavuuden elementteihin. Perinteinen talousraportointi ei välttämättä anna riittävää tukea palveluliiketoiminnan kehittämisen yhteydessä tehtäviin valintoihin, mutta jalostettuna ja muihin tietoihin sopivasti yhdistäen taloustieto voi tukea kehittämistä paljonkin. – Projektin aikana yhdistimme taloustietoa ja laitekantatietoa ja saimme aikaan hätkähdyttäviä tuloksia. Pystyimme ennustamaan aktiivisia asiakkaita, näiden ostojen suuruutta ja jopa kannattavuutta. Tällainen tieto auttaa valitsemaan oikeita mittareita ja ennen kaikkea suuntaamaan toimenpiteitä oikein ja tehokkaasti, toteaa kannattavuusvetoiseen palveluliiketoiminnan kehittämiseen keskittynyttä osaprojektia johtanut Associate Professor (tenure track) Teemu Laine. Tiivis yhteistyö yritysten ja muiden tutkimusryhmien kanssa auttoi tutkijoita oikeiden kysymysten äärelle ja siksi hyötyinä konkretisoituu sekä teoreettisesti että käytännöllisesti arvokkaita tuloksia. Menestyksen eväitä yrityksiin Laitekantatason palveluratkaisut vaativat sitä, että teollinen internet levittäytyy valmistavan yrityksen asiakaskentässä mahdollisimman laajalle ja laitekannasta saadaan kattavaa ja yhdenmukaista tietoa palvelutarpeen ja -tason määrittämiseen. Professori Kari T. Koskisen mukaan tehdasympäristön digitaaliset ratkaisut ovat vielä haasteellisia, koska useampaa datalähdettä käytetään samanaikaisesti. Liiketoiminnan mahdollisuudet ovat kuitenkin merkittäviä. – System of Systems -mallintaminen auttaa havainnollistamaan laitekannan tilaa ja sen tarvitsemia palveluita etukäteen. Jos tällaiset tehdasympäristön ratkaisut yleistyvät, palvelutoiminnan kustannustehokkuus kasvaa ja voi tarjota menestyksen eväitä sekä suuriin yrityksiin että pk-sektorille, sanoo Koskinen. S4Fleet-ohjelman aikana valmistavat yritykset ottivat harppauksia lähinnä tietyn tehdastason datan käytössä, ja tulevaisuudessa myös laitekantatasoiset mallit ja ennakointi tulevat mahdollisiksi. – Tulevaisuudessa tekoälyn erilaiset sovellukset mahdollistavat palvelutason optimointia vielä radikaalimmin kuin teollisen internetin varhaisen vaiheen ratkaisut, Koskinen toteaa. |