- Muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme. Muovijätteen määrää tulee vähentää mutta samalla saada muovijäte takaisin kiertoon. Nyt yhdyskuntajätteessä olevan muovin kierrätysaste on vain murto-osa, joten raaka-ainepotentiaali on valtava. Tästä riittäisi paljon nykyistä enemmän esimerkiksi teollisuutemme tarpeisiin, sanoo Suomen Kiertovoima ry KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä syyksi hankkeen taustalla.

Haaste on mittava ja siksi KIVO pyrkii nyt avaamaan keskustelua arvoketjun kaikkien toimijoiden kanssa. Eksymä on tyytyväinen, sillä alustavien keskustelujen pohjalta avaus on saanut lupaavaa vastakaikua. Kaikki seminaarin aamupäivän puhujat pitävät MUOVISTA-avausta hyvänä ajatuksena.

KIVO ja tuottajat tuovat kansalaiset talkoisiin mukaan. KIVO edustaa kuntien jätelaitoksia, jotka vastaavat 5,3 miljoonan suomalaisen jätehuollosta.

- Muoviongelman selättämisessä on valtavat mahdollisuudet, jos muovit pystyttäisiin kunnolla erittelemään jo kodeissa, painotti myös europarlamentaarikko, presidenttiehdokas (rkp) Nils Torvalds avauspuheenvuorossaan.

Arvoketju olennainen

Torvaldsin mukaan on olennaista lähteä miettimään, miten muovista saataisiin tuotteita, jotka olisivat riittävän korkeita arvoketjussa; näin syntyisi lisäarvoa. Arvoketjun tärkeys nousi esiin lähes kaikissa puheenvuorossa.

- Nyt arvoketju on pirstaloitunut, joten koko arvoketjun laajuista yhteistyötä tarvitaan, sanoo Fortumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.

- Miten putken alkupäästä saataisiin oikeanlaisia tuotteita, miten kierrätettäville materiaaleille olisi loppumarkkinat? On otettava huomioon arvoketjun monta eri askelta, Saarimaa muistuttaa.

Fortumin Saarimaan mukaan keskeisessä osassa ratkaisujen tekemisessä ovat ensiksikin mahdollistava ja ohjaava regulaatio, toiseksi teknologia jolla saadaan parempia tuotteita, ja kolmanneksi innovointi, joka mahdollistaa koko arvoketjun kattavat ratkaisut.

Kansanedustaja Riitta Myller (sdp) kiinnittäisi huomiota koko ketjuun ja varsinkin sen alkupäähän – tässä hänen mukaansa tarvitaan niin regulaatiota kuin taloudellisia ohjauskeinojakin, joilla kierrätysmateriaali voidaan saada neitseellistä materiaalia edullisemmaksi.

Myös Sitran kiertotalousjohtaja Kari Herlevin mukaan muovin arvon menetys on suuri ongelma, joka pitää ratkaista.

- Meiltä puuttuu vielä kokonaiskäsitys kiertotaloudesta muovien osalta. Tarvitsemme kansallista näkökulmaa, strategiaa ja toimenpideohjelmaa, Herlevi peräänkuuluttaa.

Sitra on Herlevin mukaan valmis rahoittamaan hyviä yksityisiä ja julkisia hankkeita ja niiden yhdistelmiä, joilla kiertotaloutta saataisiin eteenpäin.

 - Konsortiot ovat sellainen malli, jolla muoviongelmaakin kannattaa lähestyä, kannustaa Herlevi.

Suomi-osaamista maailmalle

Ilari Kallio, Wärtsilän johtaja ja DIMECCin hallituksen puheenjohtaja, korostaa DIMECCin mahdollistavaa roolia valmistavan teollisuuden innovaatioekosysteeminä.

- Meidän tulisi miettiä esimerkiksi sitä, miten voisimme hyödyntää digitalisaatiota muoviongelman ratkaisussa. DIMECCin ekosysteemi ja osaaminen tarjoavat tähän erinomaisen alustan, Kallio muistuttaa.

Kallion mukaan DIMECC voi auttaa nimenomaan vauhdittamaan toteutusta, erityisesti sellaisissa usean sektorin yhteishankkeissa, joissa teollisuus on veturina.

Hän näkee kiertotaloudessa hienon mahdollisuuden Suomelle.

- Suomi voisi tehdä tästä merkittävää liiketoimintaa ja viedä ratkaisuja maailmalle. Yksittäisen yrityksen on yksin vaikea tehdä arvoketjuja muuttavia ratkaisuja mutta yhdessä voisimme tuotteistaa ratkaisuja ja viedä niitä maailmalle. Meillä pitää olla rohkeutta miettiä miten muuttaa kokonaisia arvoketjuja, Kallio visioi.

Rohkeutta peräänkuuluttaa myös kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk).

- Nyt on tehtävä rohkea päätös ja alettava töihin, vaikka se ei olisi taloudellisesti välttämättä aina kannattavinta. Meillä ei ole varaa enää jatkaa nykytavalla. Pitää löytää avaimet, jotka voimme sitten antaa myös muille käyttöön, Maijala sanoo.

Ympäristö ja talous yhdessä

Kansanedustaja Harri Jaskarin (kok) mukaan nykyään voidaan onneksi yhdistää sekä ympäristö- että talousnäkökulmat.

- Maailman pelastaminen luo työpaikkoja! Nyt olisi tärkeä saada viesti ulos, että muovijäte ei ole jätettä, vaan itse asiassa jo puolivalmiste, Jaskari sanoo.

Samaa mieltä oli Nils Torvalds puheenvuorossaan.

- Jätteiden sivuvirroista voitaisiin tehdä bisnestä. Nyt rahaakin menee to waste, ja tähän ei ole varaa, Torvalds sanoo.

KIVO saa kiitosta

Torvalds kertoo, kuinka vaikeaa esimerkiksi EU:ssa on päästä yhteisymmärrykseen jätevirtojen hoitamisesta.

- Jos emme saa muovivirtoja kuriin, on odotettavissa valtavia ongelmia. Siksi onkin hienoa, että KIVO on laittanut tällaisen hankkeen alulle, Nils Torvalds kiittelee.

- Jonkun täytyy olla aloitteentekijä, ja on hienoa, että KIVO on ottanut tämän roolin, sanoo myös kansanedustaja Jaskari.

Jaskari ja Eksymä löysivät yhteisen sävelen yhteistyön tärkeydestä; sektorikohtaisista siiloista pitäisi päästä kohti rakentavaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.

- Kaikki ovat tervetulleita yhteistyöhön! Olemme vasta alussa, mutta suhtaudumme yhteistyömahdollisuuksiin hyvin toiveikkaasti, Eksymä sanoo.

Kiertovoimapäivät jatkuvat Espoon Hanasaaressa torstai-iltapäivään asti. Tilaisuuden koko ohjelman voi lukea täältä.