Yhteystiedot

Ammattilehti.fi
Vironkatu 9, 00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi

Janne Jokela
janne.jokela@ammattilehti.fi
050 412 9030

Taneli Jokela
taneli.jokela@ammattilehti.fi
050 320 8174

Tero Lahtinen
tero.lahtinen@ammattilehti.fi
050 464 7972

Satunnaiset kuvat

Kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa Aalto-yliopistossa

Share |
27.10.2017 9:11

quantum_bits_qcdlabsweb_fi_fi.jpg

Dosentti Mikko Möttösen työryhmä on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen rakentamiseen.

(Valokuva senttimetrin kokoisesta piisirusta, jonka päälle on rakennettu kolme erillistä suprajohtavaa kvanttibittiä. Kuva: Jan Goetz/Aalto-yliopisto)

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen vetämälle työryhmälle yhteensä 950 000 euron rahoituksen. Työryhmä haki rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta, jossa säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia. 

Möttösen työryhmä aloittaa skaalautuvan kvanttitietokoneen kehittämisen Suomessa. Tarkoitus on rakentaa ensin kvanttiprosessori, jota voi tulevaisuudessa skaalata eli kasvattaa suuremmaksi prosessoriksi. Käytännön ongelmia nopeasti ratkovaa kvanttitietokonetta ei ole rakentanut vielä kukaan, joten työn aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. 

“Kvanttitietokoneesta on olemassa erilaisia prototyyppejä, mutta työ on maailmalla edelleen kehitysasteella. Kvanttitietokone tekee mahdottomasta mahdollista. Kvanttitietokone voi nimittäin ketterästi ratkaista äärimmäisen vaikeita ongelmia, joiden ratkaisu veisi tavallisilta koneilta yli miljardi vuotta”, Mikko Möttönen sanoo. 

Rahoituksen antaneet säätiöt ovat vakuuttuneita Möttösen ryhmän työn tärkeydestä. 

“Kvanttitietokoneella voidaan ratkaista laajoja kysymyksiä lääketieteestä ilmastonmuutokseen. Tavoite luoda ensimmäinen suomalainen kvanttitietokone on hyvin kunnianhimoinen ja onnistuessaan kansainvälinen läpimurto”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen. 

Kvanttitietokoneesta apua lääkkeiden valmistukseen 

Kvanttitietokone käyttäisi laskennassa hyväkseen kvanttimekaniikkaa. Koneella pystyisi muun muassa mallintamaan aivan uudella tavalla kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita, kuten lääkeaineita ja lannoitteita. 

“Jos kemiallisia reaktiota osattaisiin simuloida tarkasti tietokoneella, jokaista vaihtoehtoa ei tarvitsisi aina käydä läpi laboratoriossa”, Möttönen sanoo. 

Möttösen ryhmän työtä tukee viime vuosikymmenen ajan tehty suprajohtavien sähköpiirien kehitystyö. Suprajohtavuus on ilmiö, jossa sähköinen vastus häviää tietyn lämpötilan alapuolella täysin. Suprajohtavat piirit mahdollistavat erittäin tarkkojen kvanttibittien eli kubittien massavalmistuksen. Niiden avulla koneen skaalautuva arkkitehtuuri on mahdollista toteuttaa. 

“Suomessakin on rakennettu suprajohtavia kvanttibittejä jo vuosia. Osaamista on paljon, mutta kvanttitietokonetta ei ole ryhdytty tekemään, koska siihen ei ole riittänyt resursseja. Tällä rahoituksella voimme aloittaa kvanttiprosessorin systemaattisen rakennuksen”, Möttönen kertoo. 

Huippuyksikkö aloittaa työn 

Aalto-yliopistosta löytyy vahva kvanttiteknologian tutkimusosaaminen, mikä tekee yliopistosta erinomaisen paikan kvanttitietokoneen kehittämiselle. Yliopistossa aloittaa vuoden vaihteessa Suomen Akatemian rahoittama kvanttiteknologian huippuyksikkö, jonka ryhmänjohtajat ovat mukana myös kvanttitietokoneen kehitystyössä. 

“Huippuyksikkö tukee Möttösen vetämää projektia ja päinvastoin. Haluamme ehdottomasti profiloitua kvanttiteknologian huippuosaajina”, sanoo akatemiaprofessori Jukka Pekola, joka johtaa kvanttiteknologian huippuyksikköä. 

Työryhmässä on Aalto-yliopiston lisäksi mukana tutkijoita Turun yliopistosta ja VTT:stä. Lähes miljoonan euron rahoituksella ryhmä pystyy avaamaan kvanttitietokoneen kehitystyön, muttei saattamaan sitä loppuun. Ryhmän työtä tukee myös EU:n vuonna 2018 alkava miljardin euron lippulaivahanke, jossa vauhditetaan kvanttiteknologian kehitystä yhdessä jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa. 

“Säätiöiden panostuksen ansiosta pystymme olemaan myös EU:n lippulaivassa vahvemmin mukana. Voimme tuoda esiin omia vahvuuksiamme ja tuoda esille osaamistamme maailmalla”, Möttönen sanoo. 
 
Mikko Möttösen työryhmään kuuluvat Aalto-yliopistosta professori Tapio Ala-Nissilä, professori Christian Flindt, professori Pertti Hakonen, dosentti Mikko Möttönen, dosentti Sorin Paraoanu, akatemiaprofessori Jukka Pekola ja professori Zhipei Sun. Lisäksi ryhmään kuuluvat Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä dosentti Juha Hassel ja tohtori Mika Prunnila sekä Turun yliopistosta professori Sabrina Maniscalco.

25.09.2018 16:01Polarteknik Oy eriyttää pneumatiikkaliiketoimintansa omaksi yhtiökseen osittaisjakautumisella - Pimatic Oy aloittaa 1.1.2019
24.09.2018 11:35Valmet toimittaa uutta pituusleikkausteknologiaa Saksaan
23.09.2018 11:01Teollisuuden tohtorikoulussa avoinna 7 tohtorikoulutettavan paikkaa
22.09.2018 11:33Valmet toimittaa automaatio- ja turvajärjestelmän Balticconnector-kaasuputkihankkeen kompressoriasemalle Inkooseen
21.09.2018 9:01Proventia Group Oy jatkaa vahvaa kasvua
20.09.2018 11:11Reducing diesel consumption
19.09.2018 13:04Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus - nyt siihen on kehitetty työkalut
18.09.2018 10:11Työvoiman vuokraus työllistää aiempaa useamman - työpaikkojen kasvu työllistämistoiminnassa yli 16 000
17.09.2018 9:03Pk-yritysten energiatalous kuntoon - ammattilaiset ja valtio avuksi
16.09.2018 12:01Dunlop Hiflex mukana Alihankinta 2018 -messuilla Tampereella 25.-27.9.

Siirry arkistoon »