Aalto-yliopisto tutkimusalueillaan maailman sadan parhaan joukkoon

Vuonna 2016 Aalto-yliopiston akateeminen tulos jatkoi nousuaan.

Toiminnan painopisteinä olivat yliopiston tutkimusprofiilin kehittäminen, opintojen sujuvoittaminen, päätös sijoittua yhdelle pääkampukselle Otaniemeen ja talouden tasapainotussuunnitelman toteuttaminen.

Aalto-yliopiston uudistetut tutkinto-ohjelmat tuottavat hyvin työllistyviä ja haluttuja kansainvälisiä osaajia ja uudistajia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Vuoden 2016 aikana yliopistosta valmistui ennätyksellisen paljon kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita. Kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tutkintotavoitteet ylitettiin.

Yliopisto jatkoi tutkimusprofiilinsa uudistamista ja vahvistamista nimittämällä professoreita seitsemälle avaintutkimusalueelleen. Suomen Akatemia myönsi yhteensä 26 miljoonan euron rahoituksen Aalto-yliopiston tutkimusprofiilin vahvistamiseen, mikä on osoitus Aalto-yliopiston tutkimuksen laadusta. Vuonna 2016 yliopistossa julkaistiin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä. Aalto-yliopiston julkaisuihin viitataan 54 prosenttia enemmän kuin samojen alojen julkaisuihin keskimäärin maailmassa.

Aalto-yliopisto sijoittuu tärkeimmillä tutkimusalueillaan maailman sadan parhaan kärkeen. Times Higher Education listasi Aalto-yliopiston sijalle 28 maailman nuorten yliopistojen joukossa. QS World Ranking -vertailussa Aallon taide ja muotoilu on maailmassa sijalla 13. Lisäksi Global Fashion School Rankings BOF arvioi Aalto-yliopiston muodin kandidaattiohjelman maailman kolmanneksi parhaimmaksi. Aalto EE ylsi vuonna 2016 Financial Timesin liikkeenjohdon koulutusta tarjoavien bisneskoulujen arvioinnissa (Financial Times Executive Education Ranking) maailmassa sijalle 45, ja kuuluu näin ollen liikkeenjohdon kouluttajien yhden prosentin kärkeen maailmassa.

Monialaisuus, yliopiston eri tieteenalojen syvä yhteistyö innovaatioiden synnyttämiseksi, on Aalto-yliopiston toimintatapa ja vahvuus. Esimerkki rajat ylittävistä toimintamuodoista on Aalto-yliopistossa kehitetty tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö, Design Factory, joka on lyhyessä ajassa kasvanut kansainväliseksi kolmentoista Design Factoryn verkostoksi.

Aalto-yliopisto on yrittäjyyden edelläkävijä

Avoimissa kehittämisympäristöissä sekä yhdessä kumppanien kanssa tapahtuva tutkimus-, kehitys- ja opetustoiminta, kaikille opiskelijoille tarjottava yrittäjyyskoulutus sekä muu yritysyhteistyö ovat Aalto-yliopiston vakiintuneita toimintatapoja. Yliopiston yhteyteen on kasvanut kansallisesti merkittävä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen innovaatioekosysteemi, joka yhdistää opiskelijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansainvälisen tiedeyhteisön. Vuosittain Aalto-yhteisössä syntyy 70–100 uutta yritystä, ja Tekesin selvityksen mukaan puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on Aalto-yliopistosta lähtöisin.

Slush, joka on Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, on kasvanut ja kansainvälistynyt erityisesti Aasiassa. Slush on järjestetty muun muassa Tokiossa, Shanghaissa, Singaporessa, Pekingissä ja kymmenissä pienemmissä kaupungeissa.

Yliopisto sopeutti toimintaansa muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen

Valtiontalouden säästöjen vuoksi yliopiston rahoitusta leikataan kumulatiivisesti arvioilta 136 miljoonaa euroa vuosien 2016–2018 aikana mukaan lukien kansallisen erityistehtävän rahoitus. Aalto-yliopisto laati talouden tasapainottamissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä ydintoiminnan pitkäjänteiset toimintaedellytykset rahoituksen merkittävistä leikkauksista huolimatta.

Tasapainottamissuunnitelmassa yliopisto on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimiselle. Lisäksi Aalto-yliopisto käyttää vastuullisesti sijoitustoimintansa tuottoja, tekee aktiivista varainhankintaa ja tavoittelee merkittäviä säästöjä tilakuluissa ja ostoissa.

Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta yliopisto joutui vähentämään myös henkilöstökulujaan. Vuoden 2016 tammikuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksena henkilöstön vähennystarve oli 316, joista 165 toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta ja 151 toteutetaan irtisanomisten kautta. Toimenpiteet toteutetaan vuosina 2016–2018.

Tilinpäätös alijäämäinen

Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen operatiivinen alijäämä oli 5 miljoonaa euroa (vuonna 2015 alijäämä oli 12 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan tuotot olivat 353 (372) miljoonaa euroa, josta 237 (254) miljoonaa euroa oli suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua rahoitusta. Operatiivisen toiminnan kustannukset olivat 358 (385) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 63 prosenttia ja tilakulut 18 prosenttia.

Sijoitustoiminnan ylijäämä oli 22 (30) miljoonaa euroa ja varainhankinnan ylijäämä 10 (1) miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston tilikauden nettoylijäämä oli siten 16 (18) miljoonaa euroa. Yliopiston taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 545 (1 226) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopistosta ja sen tytäryhtiöistä koostuvan Aalto-yliopistokonsernin nettoylijäämä oli 25 (29) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 607 (1 485) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan 28.3.2017.

Aalto-yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 2016 (pdf)
Aalto-yliopiston avainlukuja 2016 (aalto.fi)