Fi-domain täyttää 30 vuotta - lue tästä mielenkiintoinen historia

Joulukuussa 2016 on kulunut 30 vuotta Suomen fi-domainin eli kansallisen verkkotunnuksen rekisteröinnistä.

Fi-domainin perustamis- ja hallintaoikeudet Suomelle haki Tampereen teknillinen yliopisto amerikkalaiselta Stanford Network Information Centeriltä, joka hallinnoi tuolloin internetin nimipalveluja.

(kuva: professori Hannu-Matti Järvinen ylläpiti alkuaikoina Suomen nimipalvelinta)

Ensimmäisenä .fi-tunnuksena rekisteröitiin tut.fi, Tampere University of Technology, ja toisena hut.fi, Helsinki University of Technology.

– Fi-domain antoi mahdollisuudet hankkia verkkotunnukset, ja suomalaiset sähköpostiosoitteet muutettiin .fi-muotoon. Internet-yhteyttä ei Suomella kuitenkaan vielä silloin ollut, kertoo professori Hannu-Matti JärvinenTTY:n tietotekniikan laitokselta.

Internet-yhteyden Suomi sai kaksi vuotta myöhemmin. Suomalaisten korkeakoulujen keskustietokoneet oli yhdistetty kansalliseen Funet-verkkoon (Finnish University Network), jonka tehtävä oli ylläpitää yliopistojen sähköpostipalveluja. Funet liitettiin pohjoismaiden NORDunet-tutkimusverkon mukana internetiin marraskuussa 1988.

– Käytännössä Suomen internet-yhteys koukkasi Tukholman kautta. 64 kilobitin linja riitti koko Suomelle, Järvinen naurahtaa.

Aluksi vain akateemisille

Aloitteen fi-domainin hankkimisesta teki TTY:n silloinen tietotekniikan apulaisprofessori Juha Heinänen. Hänellä oli tutkijakontakteja Yhdysvaltoihin, joten hänellä oli tietoa ja näkemystä tietoverkkojen kehityksestä.

– Heinäsen ansiota oli, että Funet alkoi tukea myös amerikkalaista internetprotokollaa Euroopassa käytetyn X.25-tietoliikenneprotokollan lisäksi. X.25:n käyttö hiipuikin pian internetin vakiinnuttua, Järvinen kertoo.

Hannu-Matti Järvinen ylläpiti alkuaikoina Suomen nimipalvelinta. TTY hallinnoi fi-tunnuksia vuoteen 1993 asti, mikä oli luontevaa, sillä käyttäjät olivat lähinnä akateemisesta maailmasta. FICIX ry:n kautta tehtävä siirrettiin lopulta Viestintävirastolle 1997.

Syyskuusta 2016 lähtien fi-päätteiset verkkotunnukset on haettava rekisteröidyiltä verkkotunnusvälittäjiltä. Samalla kansalliset fi-tunnukset tulivat avoimiksi kaikille hakijoille, olivatpa he Suomesta tai ulkomailta.

Pari viikkoa kutistui minuuteiksi

Tietoverkot kehitettiin alun perin sotilastarkoituksiin. Seuraavaksi ne levisivät yliopistojen ja tiedeyhteisöjen käyttöön. Hannu-Matti Järvinen muistuttaa, että alkuaikojen internet oli lähinnä tiedonsiirtoväylä.

– Vuonna 1986 World Wide Webista ei osattu edes uneksia. Silti internet oli merkittävä kehitysaskel, kun muistetaan, miten silloin kommunikoitiin. Vielä 80-luvulla tutkijat kirjoittivat paljon kirjeitä. Kirje matkasi Atlantin taakse viikossa, joten vastausta sopi odottaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua.

– Puhelinlinjoilla modeemien avulla siirtyneet sähköpostit olivat iso edistysaskel kirjeisiin verrattuna. Viesti Yhdysvaltoihin siirtyi noin vuorokaudessa. Ensin oli kuitenkin selvitettävä polku omalta koneelta vastaanottajalle erityisen sähköpostikartan avulla. Solmukohtia olivat mannerten keskuskoneet, Euroopassa mcvax ja USA:ssa decvax. Suomalaisille tärkeä etappi oli myös Ruotsin keskuskone enea, Järvinen kertoo.

Internet-yhteyden avauduttua sähköposti tavoitti vastaanottajan enää vain muutamassa minuutissa.

Hakkerointi sulki Suomen internet-yhteyden

Pohjoismaiden internet-yhteys katkaistiin yllättäen joulukuussa 1988 vain parin viikon käytön jälkeen. Syyksi selvisi, että amerikkalaiset olivat havainneet tietomurtoyrityksen Los Alamosin ydintutkimuskeskuksen palvelimelle. Yhteys palautettiin Pohjolaan parin päivän päästä, mutta Suomi pysyi suljettuna.

– Hakkerointiyritys oli tehty Jyväskylästä. Olimme asiasta tietysti hyvin kiukkuisia, ja tapahtunutta selvitettiin Yhdysvaltoja myöten. Lopulta yhteys palautettiin parin viikon kuluttua, Hannu-Matti Järvinen kertoo.

www.tut.fi