Tietotekniikkapalvelujen vienti jatkoi kasvuaan vuonna 2015

Tilastokeskuksen mukaan tietotekniikkapalvelujen vienti on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana 46 prosenttia.

Tietotekniikkapalveluja vietiin 7,3 miljardin euron arvosta vuonna 2015, jolloin tietotekniikkapalvelut kattoivat yli 40 prosenttia yritysten palveluviennistä. Yrityksen veivät palveluja 17,9 miljardin euron arvosta. Palveluja tuotiin 13,9 miljardin euron arvosta vuonna 2015.

Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013 - 2015, milj. euroa

Palvelujen vienti kasvoi 22 prosenttia vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Palveluja vietiin 17,9 miljardin euron arvosta. Palvelujen tuonti kasvoi 11 prosenttia 13,9 miljardiin euroon. Näin ollen palvelukaupan ylijäämä lähes kaksinkertaistui vuodessa. Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynti säilyi ennallaan tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna.

Suomesta viedään tietotekniikkapalveluja

Tietotekniikkapalvelujen vienti kattaa yli 40 prosenttia palvelujen viennistä. Vuoteen 2013 verrattuna tietotekniikkapalvelujen vienti on kasvanut 2,3 miljardilla eurolla. Myös yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalvelujen vienti on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2013 verrattuna. Tuotannollisten palvelujen vienti on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2014. Vuonna 2015 yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalveluja vietiin noin 1,2 miljardin ja tuotannollisia palveluja 1,3 miljardin euron arvosta.

Suurimmat palvelujen tuontierät ovat tietotekniikkapalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä luokittelemattomat liike-elämän palvelut. Tuotannollisten palvelujen ja teknisten, kaupankäynnin ja muiden luokittelemattomien liike-elämän palvelujen tuonnit jatkoivat kasvuaan edellisvuodesta.

Palvelujen vienti ja tuonti suurinta EU-alueelta

Palvelujen viennistä lähes puolet kohdistuu EU-maihin. Aasia ja Amerikka kattavat molemmat viidenneksen palveluviennistä, EU:n ulkopuolisen Euroopan osuuden ollessa kymmenen prosenttia. Aasian ja Amerikan osuudet viennistä ovat kasvaneet viime vuodesta noin viisi prosenttiyksikköä, EU-maiden osuuden vähentyessä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Palvelujen tuonti on alueellisesti tarkasteltuna vientiä keskittyneempää. EU-maiden osuus yritysten palvelutuonnista on lähes 70 prosenttia. Palvelujen tuonnissa eri alueiden osuudet pysyivät ennallaan edellisvuosiin verrattuna.

Maittain tarkasteltuna merkittävimmät kauppakumppanit ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Saksa ja Britannia. Nämä samat maat olivat merkittävimpiä myös edellisvuonna. Aasian osuuden kasvua viennistä selittävät Kiinan ja Etelä-Korean vientien kasvu.

Palvelujen alueellisissa jakaumissa eroja

Kaikissa palveluerissä ainakin puolet tuonnista tulee EU-maista. Tuotannollisissa palveluissa sekä rakentamisessa ja projektitoimituksissa yli 90 prosenttia tuonnista tulee EU:n alueelta. Amerikasta tuodaan suhteessa eniten rojalteja ja lisenssimaksuja. Muita liike-elämän palveluja tuodaan Aasiasta ja Amerikasta noin 15 prosentin arvosta EU:n osuuden ollessa 61 prosenttia. Huolto- ja korjauspalveluiden sekä posti- ja kuriiripalveluiden tuonti on alueellisesti jakautuneempaa muihin palvelueriin verrattuna.

Palvelujen vienti on tuontia alueellisesti hajaantuneempaa. Kun rakentamisessa ja projektitoimituksissa lähes kaikki tuonti tulee EU-maista, on niiden vienti jakaantunut ympäri maailman. Lähes vastaava tilanne on myös televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalveluissa. Ainoastaan tuotannollisia palveluja viedään lähes ainoastaan Euroopan alueelle. Muualla luokittelemattomia rojalteja ja lisenssimaksuja saadaan eniten Aasiasta ja Amerikasta.

Tilaston sisältö

Tilasto kattaa tuotannolliset palvelut, huolto- ja korjauspalvelut, posti- ja kuriiripalvelut, rakentamisen, osan rahoituspalveluista, henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, muut liike-elämän palvelut, henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä ulkomailla myytyjen tavaroiden katteen. Sisältöön ei kuulu matkailuun tai kuljetukseen liittyvät palvelut, vakuutuspalvelut eikä välilliset rahoituspalvelut.

Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2015, Tilastokeskus