Voimalaitoskoulutus on yksi AEL:n vahvuuksista asiakkaidenkin mielestä

AEL:n väki kävi Energia 2016 -messuilla Tampereella kertomassa energia-alan koulutuksista ja tapaamassa asiakkaita, yhteistyökumppaneita, entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä muita tuttuja.

Messuosastolla oli mukana kaksisylinterinen höyrykone ja roppakaupalla (kouluttaja)energiaa.

(kuvassa yllä höyrykoneen vierellä John-Henry Alho, Alhon Huolto Oy)

AEL on vahva voimalaitososaamisessaan

Suomessa on viidellä koulutuksen järjestäjällä lupa järjestää Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoa eli Alikonemestarikoulutusta. AEL on niistä yksi. AEL:n koulutuspäällikkö Riku Silván arvioi, että Alikonemestareista noin 75 % valmistuu AEL:stä.

AEL pysyttelee voimalaitoskoulutuksen kärjessä seuraamalla aikaa. – Ylikonemestarin kirjoihin oikeuttavan erikoisammattitutkinnon perusteita ollaan juuri tekemässä. Tätä tutkintoa ei tarjoa vielä kukaan. Me aiomme hakea järjestämisoikeutta ja alamme järjestää sitä, kertoo Riku Silván tulevista suunnitelmista.

– Tavoitteena on aloittaa koulutus tammi–helmikuussa 2017. Meillä on siihen jo jonossa opiskelijoita, Silván lisää.

Alhon Huolto Oy:llä hyviä kokemuksia AEL:n koulutuksesta

Vuonna 2004 perustetusta perheyrityksestä, Alhon Huolto Oy:stä, messuille olivat lähteneet sekä isä Kari että poika John-Henry Alho. Maskulainen yritys tarjoaa voimalaitospalveluja ja -kunnossapitoa.

– Meillä on AEL:stä tosi hyvät kokemukset. Olemme tehneet hyvin hedelmällistä yhteistyötä niin kauan kuin Alhon Huolto on ollut olemassa. Tälläkin hetkellä meillä on väkeä koulutuksessa ja kun nämä koulutukset loppuvat, niin uudet jatkuvat, kertoo isä, toimitusjohtaja Kari Alho.

– Yrityksessämme tarvittiin pintamenetelmälupia ja koulutus haettiin AEL:stä. Nyt meillä on luvat eli saamme tehdä myös luvanvaraisia töitä. Käytännössä se tarkoittaa meille enemmän tuloja, sanoo John-Henry Alho. Hän on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2007 ja osakkaana vuoden 2016 alusta.

– AEL:n koulutus on todella hyvää. Kursseilta saa asiantuntevaa tietoa, jota pystyy suoraan hyödyntämään työssä. Tiedoista on ollut hyötyä jopa vapaa-ajalla, kertoo John-Henry Alho. – AEL:ssä on ammattitaitoista porukkaa, hän vielä lisää.

– Itse olen käynyt AEL:ssä mittauskurssin, työnjohtajakoulutuksen ja pintamenetelmäkurssin. Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto eli Alikonemestarikoulutus minulla on vielä meneillään, luettelee nuorempi Alho.

– Joskus aikanaan minäkin olen käynyt AEL:ssä kurssilla, lisää vanhempi Alho. – Siitä on kyllä vähän aikaa, taisi olla 1970-luvulla jo, hän naurahtaa.

Yhden miehen yritys pärjää ammattitaidon turvin

Helsinkiläinen yrittäjä Jani Vuorinen, Vesi-ihminen Tmi, tarjoaa voimalaitosten vesihöyrykemiaan ja muita vesienkäsittelyyn liittyviä asiantuntijapalveluita. Vuorinen toimii kouluttajana myös AEL:n tarjoamassa Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnossa. Pienenä toimijana Vuorinen pärjää isojen joukossa rautaisella ja ajantasaisella ammattitaidolla.

– Noin 8 vuotta sitten pidin AEL:llä ensimmäisen luentoni. Silloin olin teollisuuden edustajana esittelemässä prosessiratkaisua vedenkäsittelyn kalvotekniikoihin liittyvässä koulutuksessa, Vuorinen kertoo. – Sittemmin olen kutsunut itseäni ennemmin kouluttajaksi kuin luennoijaksi, sillä haluan, että opetustuokioni ovat kaksisuuntaisia, hän täydentää.

– Teollisuudessa ulkoistetaan nyt paljon vesikemian alan osaamista, niin energiabisneksessä, paperipuolella ja muuallakin. Automaatio ja ulkoinen asiantuntijuus ovat korvaamassa laitoksen sisäistä osaamista, sanoo Vuorinen.

– Tärkeää ulkoistamisessa on kuitenkin muistaa, että taloon pitää jäädä sen verran osaamista, että ulkopuolisella asiantuntijalla on osaava keskustelukumppani, vastinpari, talon sisällä. Tällöin myös talossa ymmärretään, missä mennään ja osataan tilata ulkoa oikeita asioita. AEL:llä on tästä syystä äärettömän tärkeä rooli vesikemian alan koulutuksissa, Jani Vuorinen summaa voimalaitosalan trendejä.

– Kun vertaan AEL:ää muihin kouluttajiin, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä, on AEL:ssä joitain jäykkyyksiä, mutta käytännössä asioita on helppo viedä eteenpäin ja yhteyshenkilöiden kanssa toimiminen on helppoa ja jouhevaa. Koulutus tuntuu pätevältä ja asialliselta, Vuorinen toteaa.

Ahkerat moniosaajat ovat työnantajien mieleen

Janne Poikkimäki työskentelee Metsä Board Takossa, eli Takon kartonkitehtaalla Tampereen keskustassa. Historiallinen, vuonna ​1865 perustettu Tako pitää sisällään höyryvoimalaitoksen, joka tuottaa höyryä kartonkitehtaan tarpeisiin.

– Suoritin Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon AEL:ssä kaksi vuotta sitten. Koulutus oli sopivan vaihtelevaa, siinä oli hyvä rakenne ja siinä käytettiin monipuolisia kouluttajia, hän summaa kokemustaan.

– Minulla on pitkä historia nykyisellä työnantajalla, olen ollut 22 vuotta kartonkiteollisuudessa. Työnantaja tarvitsi voimalaitokselle uusia ihmisiä, kun siellä oli sen verran iäkästä porukkaa, että piti niin sanotusti saada ketju vaihdettua. Lähdin sen takia suorittamaan Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoa, Poikkimäki kertoo. – Sain koulutuksesta uuden pätevyyden, hän toteaa.

– Meitä on vuorossa kolme voimalaitoksen käyttäjää. Yksi toimii konelinjan puolella, se olen minä. Tuuraan myös voimalaitoksella. Aikaisemmin olin kokoaikaisesti konelinjalla, Janne Poikkimäki kertoo.

Tehokkaan tuntuinen Poikkimäki kertoo opiskelleensa jo aiemmin iltaisin sähköasentajaksi, ja hankkineensa Alikonemestarin tutkinnon vielä siihen päälle. – Pystyn päivittäin hyödyntämään kaikkea hankkimaani osaamista, hän toteaa.

– Kannatan elinikäistä oppimista. Minusta on virhe ajatella, että nyt on kaikki koulut käytynä. Kyllä aikuisiälläkin kannattaa opiskella uusia asioita, hän vielä lisää.

Sitä saa, mitä tilaa – AEL:n tapauksessa hyvää koulutusta

Esko Slag on Maintpartner Oy:n leivissä ja työskentelee Järvenpään voimalaitoksen käyttöpäällikkönä. 10-vuotias Maintpartner oli aiemmin Fortum Servicen teollisuuden kunnossapidosta vastaava yksikkö.  Nyt yritys tekee omillansa käyttöä ja kunnossapitoa muun muassa paperiteollisuuteen, kemianteollisuuteen, energiateollisuuteen. – Teollisuus kuin teollisuus, kaikki käy, summaa Esko Slag.

Esko Slag on ollut tyytyväinen AEL:ään. Hän lähettääkin oman yksikkönsä työntekijöitä säännöllisesti AEL:ään koulutukseen. – Me olemme saaneet AEL:n koulutuksesta sen, mitä olemme halunneetkin. Ei ole ollut mitään ongelmia, hän sanoo tyytyväisenä. – Voin suositella AEL:ään, hän toteaa.

– Olen itsekin suorittanut AEL:ssä monia kursseja, joista viimeisin on Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto. Sitä myöten sain Alikonemestarin kirjat, hän toteaa.

Vankan ammattitaidon takana on myös pitkä kokemus energia-alalta. – Olen enemmän tai vähemmän touhunnut voimalaitoksien kanssa koko työurani, eli lähes 30 vuotta, hän kertoo.

Kouluttajina kokeneet voimalaitosmiehet

AEL:n kouluttaja, ylikonemestari Jukka Kauppinen on tyytyväinen messukäyntiin. – Siellä oli paljon tuttuja, ja päästiin puhumaan ihan asiaakin, hän toteaa persoonalliseen tyyliinsä. – Me AEL:n kouluttajat olemme olleet ”oikeissa töissä” vuosikymmeniä ja siksi meillä on paljon tuttuja alan messuilla, Kauppinen naurahtaa.

– Olemme me opettajataitojakin hankkineet ihan virallisen kaavan mukaan, hän kiirehtii lisäämään.  

– Meidän vahvuus on voimalaitoksen käytännön käyttö- ja kunnossapitotöissä. Me tunnemme Suomen voimalaitokset ja niissä työskentelevät henkilöt, hän kiteyttää AEL:n voimalaitoskoulutuksen ytimen.

Asiakasyritykset ja niiden henkilöstön ja toiminnan kehittämistarpeet

Kiinteistöpalvelu- ja turva-alan kehitysasiantuntija Heidi Leskinen AEL:stä arvioi Energia-messujen olevan oivallinen verkostoitumistapahtuma. – Minun tehtävänä on yhdistää asiakkaan tarpeet oikeanlaiseen koulutukseen, summaa Leskinen.

– Asiakkuuksien hoitaminen on paljolti keskustelua siitä, miten henkilöstön osaamisvajeet saadaan täytettyä mahdollisimman järkevästi ja kustannustehokkaasti, tai miten prosessit saadaan toimiviksi koulutuksella, Leskinen sanoo.  Messuilla hän keskusteli paljon johtamiskoulutuksesta, energiatehokkuudesta ja työturvallisuudesta.

Messuständin vetonaulana 2 500 kg painava höyrykone

AEL:llä oli messuilla mukana kaksisylinterinen Kompound-höyrykone. Koneen omistaa Suomen höyrypursiseura ry. Seuran hallitukseen kuuluu höyrykoneen hoitaja, AEL:n koulutusasiantuntija Olli Torvinen, joka toi höyrykoneen messuille kaikkien ihasteltavaksi. Koneen on valmistanut tamperelainen Dunderbergin konepaja vuonna 1904. Kone on aikoinaan ollut s/s Läsäkoski -laivan pääkoneena.

– On tärkeä tuntea termodynamiikan lait, eli miten eri polttoaineiden kemiallinen energia muuttuu voimalaitoksessa lämpöenergiaksi ja edelleen sähköksi, sanoo Torvinen. – Vanhoissa mäntähöyrykoneissa on sama periaate kuin nykyisissä höyryturbiineissa, joten siksi tämä on oiva esimerkki käytettäväksi koulutuksessakin. Edelleen valtaosa sähkön- ja lämmöntuotannosta perustuu veden ja höyryn käyttämiseen väliaineena, Torvinen täsmentää.

Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto

Uutinen: www.ael.fi