Uusia loistoristeilijöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan. Meyer Turku sopi alkuviikosta kahden uuden risteilijän rakentamisesta ja kaiken kaikkiaan maailman telakoiden tilauskannassa on noin 80 uutta risteilyalusta. 

Finpron mukaan suomalaisten meriteollisuusyritysten osuus kansainvälisissä laivanrakennusprojekteissa on kasvanut merkittävästi ja viime vuosina alan yrityksistä lähes puolet on kasvanut kansainvälisesti.

Uusien risteilijäalusten rakentaminen on vahvassa kasvussa kaikkialla maailmassa. Vuonna 2014 telakoiden tilauskirjoissa oli 25 uutta risteilijää, nyt noin 80 uutta risteilijää aiesopimukset mukaan lukien. Suomalaisyritysten osuus uusien risteilijöiden rakennustöistä on kasvanut 2010-luvun aikana merkittävästi. Lisäksi yhä useammalla uudella yrityksellä on hyvät mahdollisuuudet päästä mukaan risteilijäalusten rakentamiseen niiden kiristyvän vaatimustason ansiosta ja muiden suomalaisyritysten menestyksen siivittämänä.

- Suomalaisten meriteollisuusyritysten asemia parantaa se, että laivanomistajat ja telakat pyrkivät tekemään jokaisesta uudesta risteilijäaluksesta aina edeltäjäänsä energiatehokkaamman, innovatiivisemman ja elämyksellisemmän. Laivoihin halutaan uusinta teknologiaa, ja mahdollisuuksia on myös esimerkiksi cleantech-yrityksillä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana laivanrakentamisessa. Meillä on nyt osaaminen ja referenssit kunnossa, sanoo suomalaisten meriteollisuusyritysten vientiä vauhdittavan Team Finland Maritime and Offshore -kasvuohjelman johtaja Ulla Lainio Finprosta.

Lainion mukaan viimeisimmät uutiset uusista risteilijätilauksista Suomeen osoittavat suomalaisen meriteollisuuden vahvan kilpailukyvyn. Kokonaisuudessaan suomalaisten meriteollisuusyritysten liikevaihdosta noin 90 prosenttia syntyy viennistä. Viime vuosina alan noin 1 000 suomalaisyrityksestä 300-400 on kasvanut myös kansainvälisesti.

Suomalaisyritysten myynti keskittyy erikoisaluksiin

Kansainvälisesti telakoiden tilauskirjoissa on tällä hetkellä noin 200 laivatilausta, joihin suomalaisten meriteollisuusyritysten pääjoukon on Lainion mukaan perusteltua keskittää myyntiponnistelunsa. Risteilyalusten lisäksi näihin 200 alukseen lukeutuvat matkustaja-autolautat, jäissä kulkevat alukset ja vanhojen alusten kunnostustyöt. Suomalaisten vahvuutena ovat alihankintatyöt, suunnittelu ja järjestelmätoimitukset näihin alustyyppeihin. Valtaosa näistä laivoista rakennetaan Saksassa, Ranskassa, Norjassa, Kiinassa, Japanissa ja Venäjällä, joihin myös työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama meriteollisuuden kasvuohjelma keskittää myyntityönsä yhdessä yritysten kanssa.

- Olemme viimeisen kahdeksan vuoden aikana rakentaneet vientiä pitkäjänteisesti yhdessä pienten ja suurten meriteollisuusyritysten kanssa. Pystymme nyt osoittamaan hyvällä osumatarkkuudella yrityksille ne hankkeet, joihin heidän osaamisensa soveltuu ja järjestämään näihin myyntitapaamisia. Kasvuohjelman tärkein tehtävä on saada uusia tarjouspyyntöjä suomalaisille yrityksille. Tuloksista kertoo myös se, että ohjelmaan tulee uusia yrityksiä mukaan jatkuvasti, Lainio toteaa.

Finpro on arvioinut, että vuosien 2016-2026 maailman uusista laivatilauksista suomalaisyrityksille sopivien tilausten arvo on esisopimukset mukaan lukien kymmeniä miljardeja euroja. Arvioon sisältyvät uudet laivatilaukset koostuvat uusista risteilijäaluksista, matkustajalaivoista, ro-ro-aluksista, ropax-aluksista, ferry-aluksista, jäänmurtajista, jäissä kulkevista erikoisaluksista sekä muutostöistä vanhoihin risteilijä- ja matkustaja-aluksiin.