Pohjoismaiset tutkijat ja IEA: Liikenne, teollisuus ja joustavuus suurimmat haasteet hiilineutraalin pohjoismaisen energiajärjestelmän saavuttamisessa

Nordic Energy Research ja International Energy Agency (IEA) julkistivat 23.5.2016 Nordic Energy Technology Perspectives 2016 -raportin Tukholmassa. Teknologian tutkimuskeskus VTT edusti hankkeessa Suomea.

Raportin mukaan Pohjoismaat voivat yhteistyöllä saavuttaa lähes hiilineutraalin energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä. Se edellyttää liikennesektorin dramaattista kehitystä, uusia ratkaisuja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi ja entistä suurempaa joustavuutta vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon integroimiseksi osaksi järjestelmää. 

Pohjoismaiset kaupungit pystyvät ottamaan uusia vähähiilisiä ratkaisuja laajamittaiseen käyttöön ja toimimaan tiennäyttäjinä Euroopassa. Raportissa kiinnitetään erityisesti huomiota pääkaupunkien energia- ja ilmastopolitiikan vaikuttavuuteen. Tarkastelun kohteina ovat Helsingin ja Oslon metropolialueet. Polku hiilineutraaliin energiajärjestelmään on hyvin erilainen kaupunkeja vertailtaessa. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön ja -kylmän merkitys on huomattavasti suurempi kuin Oslossa. Helsingissä panostetaan sähköiseen joukkoliikenteeseen kun taas Oslossa sähköistetään henkilöliikennettä. 

Pohjoismaiden välinen yhteistyö sähkömarkkinoilla on auttanut Pohjoismaita saavuttamaan 87-prosenttisesti hiilineutraalin sähköntuotannon. Tuotettua sähköyksikköä kohden Pohjoismaiden hiilidioksidipäästöt ovat jo nyt niin matalalla tasolla, että muu maailma saavuttaa IEA:n globaaleissa skenaarioissa saman tason vasta vuonna 2045.  

Kaikkien viiden Pohjoismaan tutkijat ovat arvioineet yhdessä IEA:n kanssa tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet vähentää Pohjoismaiden energiasektorin hiilidioksidipäästöjä 85 % vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa EU:n ja Pohjoismaiden omia päästövähennystavoitteita ja tukee Pariisin sopimuksen kunnianhimoisia tavoitteita. Hankkeen tulokset osoittavat, että pohjoismainen hiilineutraali tulevaisuus on teknisesti mahdollinen kohtuullisin investoinnein. 

Tarkastellut Pohjoismaiset skenaariot ovat erittäin tiukkoja, sillä Pohjoismaiden lähtötilanne on jo suhteellisen vähäpäästöinen. Merkittävimmät kasvihuonekaasujen päästövähennykset pitäisi saavuttaa liikennesektorilla, jonka päästöt ovat tällä hetkellä noin 40 % Pohjoismaiden energiajärjestelmien hiilidioksidipäästöistä. Liikennesektorin hiilidioksidipäästövähennykset edellyttävät liikenteen tehostumista, laajamittaista sähköautojen esiinmarssia, liikenteen biopolttonesteiden määrän merkittävää lisäämistä ja siirtymistä joukkoliikenteen laajempaan käyttöön. 

Energiaintensiivinen teollisuus tuottaa merkittävän osan Pohjoismaiden kasvihuonekaasupäästöistä ja bruttokansantuotteesta. Pohjoismaisen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä merkittävä osa on prosessipäästöjä, joiden vähentäminen käytännössä edellyttää uusia teknologisia ratkaisuja. Prosessipäästöjä voidaan vähentää jonkin verran esimerkiksi prosesseja optimoimalla, mutta hiilidioksidin talteenotto ja varastointi otetaan skenaarioissa teollisuussektorilla käyttöön vuoden 2030 jälkeen. 

Vaihtelevan uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa kasvaa Pohjoismaissa nykyiseltä 7 %:n tasolta 30 %:nttiin vuonna 2050, mikä edellyttää siirtokapasiteetin, säätökapasiteetin ja kysyntäjouston lisäystä. Ilman laajamittaista energiajärjestelmien joustavuutta ja integrointia pohjoismaisella ja EU-tasolla sähkön hinnan heilahtelut voimistuvat ja myös tuotantokapasiteetin riittävyys saattaa tulla ongelmaksi – erityisesti Suomessa. Kaukolämpöjärjestelmän kysyntäjoustoa voidaan lisätä esimerkiksi suurilla lämpöpumpuilla ja -varastoilla. Suomessa vaihtelevan uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä 2 % ja arvioitu osuus vuonna 2050 on 30 %. Tanskassa vaihtelevaa sähköntuotantoa voi olla jopa 70 % vuonna 2050.  

Tutkijoiden mukaan Pohjoismaissa on merkittävä uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali, ja tarkastelluissa skenaarioissa Pohjoismaat veisivät merkittävän määrän sähköä Keski-Eurooppaan. Paremmat siirtoyhteydet mahdollistavat vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa.

Moni ratkaisu kohti vähähiilistä yhteiskuntaa voidaan toteuttaa ensin ja kustannustehokkaammin kaupunkialueilla, joissa on paljon kuluttajia ja tiivis yhdyskuntarakenne. Selkeitä esimerkkejä ovat kaukolämpö, kattava julkinen liikenne ja sähköautot. Yli sadalla pohjoismaisella kaupungilla on omat ilmastotavoitteensa ja kaupungit ovat ottaneet aktiivisen roolin ilmastopolitiikassa toteuttaen uusia ratkaisuja ja näyttäen esimerkkiä sekä muille pohjoismaisille alueille että muulle Euroopalle. Parhaiden kokemusten jakaminen ja tiedonvaihto mahdollistaa vähähiilisen tulevaisuuden pienemmillä kustannuksilla.

Raportti julkaistaan kaikissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa toukokuun ja kesäkuun aikana 2016. Suomen julkistamistapahtuma pidetään Helsingissä 16.6.2016.